Visions of Tomorrow – Engineered Today
Search

Tulevaisuus on muutoksenhallintaa 

Julkaistu

Tämä on jatko-osa nro 4 aiemmin julkaistuun blogiin Tuloksiin hallituilla ja suunnitelluilla investoinneilla.

Tutustuessani uuteen ISO45001standardiin, muutoksenhallinta oli siinä minulle aivan uusi asia: Miten varmistetaan muutostilanteissa, että turvallisuusasiat on huomioitu. Esimerkiksi jos tehtäisiin muutoksia automaatiojärjestelmän ohjauksiin, olisi varmistettava, ettei uusi ohjaus missään tilanteessa aiheuttaisi turvallisuusriskiä. Tähän on olemassa turvallisuuspuolella työkaluja, joiden avulla on mahdollista analysoida muutoksen riskejä. Tämän pohjalta näkisin, että muutoksenhallinta pitäisi olla mukana myös energiatehokkuustoimenpiteissä. Esimerkiksi jos oltaisiin investoimassa prosessiin tulevaan lämpöpumppuun, olisi analysoitava seuraavia asioita: Millaisia vaikutuksia uusi kokonaisuus toisi?; Mitä rajoituksia olemassa oleva prosessi sille asettaisi?; Ennen kaikkea, kuinka varmistettaisiin, että uusi laite otettaisiin käyttöön asianmukaisesti ja käyttäjät ymmärtäisivät sen ajamisen riittävän hyvin? Tallaiseen toimintamalliin en ole energiapuolella törmännyt. 

 

Tästä päästäänkin kohti yhtä turvallisuus ja energiatehokkuustoiminnan tärkeintä palasta eli ihmistä. Kun uusia toimintamalleja ajetaan sisään, on meillä aina käsissämme muutoksen johtamishanke. Liian usein molemmissa aihealueissa näkee tapauksia, joissa uusi toimintamalli on ohjeistettu ja tämän jälkeen jätetty ”herran haltuun”. Mielestäni tässä vaiheessa ollaan vasta hyvin alkutaipaleella ja tämän jälkeen vaaditaan paljon valvontaa, opastusta ja kehitystyötä, jotta toimintamallin muutoksella saavutetaan haluttu vaikutus. On hyvin tärkeää, ettei ihmistä kaikkine inhimillisine piirteineen unohdeta tehostamishankkeissa, vaan tämä huomioitaisiin jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Osallistaminen on asia, jota käytetään paljon turvallisuusasioissa: Kun henkilö itse pääsee vaikuttamaan muutosprosessiin, adaptoi hän sen paljon helpommin. Vastaavaa toimintamallia olisi hyvä hyödyntää myös esimerkiksi tehokkaampien ajomallien käyttöönotoissa. Osaltaan haasteeseen vastaa myös automaation tuomat mahdollisuudet ja uskon, että tulevaisuudessa koneoppiminen oppii asioita meidän monen puolesta, mutta kokonaan inhimillistä vaikutusta ei voida ainakaan vielä lähitulevaisuudessa sivuuttaa. 

 

Turvallisuuden edistämisessä koulutus on tärkeä osa työtä, jolla varmistetaan, että uudet toimintamallit, ohjeet ja säännöt saadaan koko henkilöstön tietoon. Vastaavasti energiatehokkuustyössä koulutus on mielestäni aliarvostettu kokonaisuus, vaikka esimerkiksi ISO50001järjestelmä varsin yksiselitteisesti siihen velvoittaakin. Monesti olen kuullut sanottavan, että operaattorithan ajavat joka päivä prosessia, joten kyllä he tietävät kuinka se toimii. Näinhän se on, he ovat prosessin parhaita asiantuntijoita, mutta miksi eri vuorojen välillä on löydettävissä yli 10%:sia eroja ajon energiatehokkuudessa? Uskon, että yksi vastaus tähän on, etteivät käyttäjät ymmärrä energiatehokkuutta kokonaisuutena ja sekäytössä oleva prosessin helppo ajotapa ei välttämättä ole se taloudellisin. Suunnittelemalla koulutus hyvin, voisi sen vaikutus olla merkittävä esim. mahdollistaen tiedon jaon vuorojen välillä ja avaten eri ajomallien kustannusvaikutuksia. Tämä voitaisiin mieltää yhdeksi tavaksi osallistaa henkilöstöä energiatehokkuustyöhön ja uskon, että tätä kautta olisi saavutettavissa merkittäviä tuloksia.    

 

Kuten tiedetään,tulevaisuutta on hyvin vaikea ennustaa. Mutta edellisen pohdiskelun pohjalta uskaltautuisin heittämään loppuun neljä aihealuetta, jotka nousevat tärkeään rooliin tulevaisuudessa energiatehokkuuden toimintakentälle ja kaikkiin näihin on hyviä käytäntöjä saatavissa työturvallisuuspuolelta: 

  1. Kokonaisuuden hallinta korostuu. 
  1. Hankkeiden kokonaisvaltainen valmistelu nousee tärkeään rooliin. 
  1. Automaatio tuo mahdollisuuksia, mutta osaltaan monimutkaistaa maailmaa. 
  1. Inhimillistä puolta ei saa unohtaa – osallistaminen työn arkeen. 

 

Tsemppiä tehostamistyöhön!

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Teemu Turunen

Toimin energiakonsultoinnin Ryhmäpäällikkönä. Koulutukseni on filosofian lisensiaatti, fysiikka ja ympäristötieteistä.

Intelligent Engineering

Uusin artikkeli

30/06/2020

Raakavesianalyysi – Voimalaitoshankkeiden usein unohdettu lähtötieto

Kirjoittanut By Susanna Vähäsarja

Vesianalyysi on tärkein lähtötieto uutta vedenkäsittelylaitosta suunnitellessa ja se vaikuttaa niin laitevalintoihin kuin laitteiden mitoitukseenkin. Investointiprojekteissa tehdään ennen projektin alkua paljon taustaselvityksiä liittyen projektin ja rakennettavan tuotantolaitoksen kannattavuuteen, laitostyyppiin ja laitoksen ajotapaan liittyen. Laitoksen sijaintipäätös...

Read more » Lue lisää »
Blog

Copyright © 2020 – Elomatic, All rights reserved