TOP-3 väärin käytettyä hitsausmerkkiä

Suunnittelijat merkitsevät hitsimerkkejä piirustuksiin. Muutamat merkit ovat varsin luovassa käytössä tai niiden standardin mukainen merkitys ei ole suunnittelijalla tiedossa. ”Talon tapa” on saattanut jäädä pysyvään käyttöön.

Yleisin merkki, jota käytetään varsin luovasti standardin SFS-EN ISO 2553 (ja sen edeltäjä) tarkoittamaan käyttötarkoitukseen nähden on ympärihitsauksen merkki. Useasti olen nähnyt, että ympärihitsen merkki on lisätty yleishitsimerkkiin. Tai se on lisätty hitsimerkkiin tarkoittamaan liitoksen ympärihitsausta, vaikka liitoksen matkalla liitostyyppi muuttuu. Monesti näissä tilanteissa suunnittelijalta kysyttäessä vastaus on ”Kyllä se hitsari sen tietää”. Tällöin tulkinta tilanteesta ei välttämättä ole yksiselitteinen. Ja mistä tarkastaja tietää mitä tällaisesta liitoksesta tulee mitata hitsin kooksi? Kansainvälisen hankinnan myötä myös tuolla jossain kaukana eri kulttuurista tulevan hitsarin pitäisi myös pystyä arvaamaan suunnittelijan tarkoitus oikein.

Ympärihitsauksen merkki

Toinen merkki, tai oikeastaan merkintätapa, jota aika ajoin näkee käytettävän tarkoitukseen nähden väärin on hitsin koon mitoitus viisteytettyyn railoon. Suunnittelija haluaa läpihitsatun päittäisliitoksen ja on merkinnyt liitokseen viisteellisen liitostyypin, mutta merkitsee hitsin kooksi 2mm vähemmän, kuin mitä levy on paksu. Ajatuksena suunnittelijalla on, että tunkeuma hoitaa sen läpi. Tällä ajatuksella mennään valitettavasti todella pahasti metsään! Tälläinen merkintätapa kun vaatii valmiilta hitsiltä juuri tuon merkityn verran hitsiä eli näin mitoitettuna liitoksen ei tarvitse olla läpihitsattu. Suunnittelija ei voi olettaa tunkeumaa! Tunkeuman hyödyntäminen on valmistuksen mahdollisuus ja senkin hyödyntämiselle on omat säännöt. Suunnittelija merkitsee hitsin kooksi sen mitä tarkastuksessa liitoksesta pitää hitsiä löytyä (hitsautumissyvyys) ottamatta kantaa miten ja millä menetelmällä valmistaja sen on sinne saanut aikaiseksi.

Välillä hitsimerkeissä näkee hitsin kupua määrittäviä lisämerkkejä. Välillä ne ovat täysin perusteltuja, kuten kuvun tasaus sitä vaativissa kohteissa. Yleensä olen näitä kupun muotoa määrittävien lisämerkkejä nähdessäni kysynyt suunnittelijalta onko niiden käyttö perusteltua tai onko niillä jotain merkitystä kokonaisuuden kannalta. Useimmiten ei, suunnittelija vain on sen lisännyt siihen. Näissä tapauksissa olen ohjeistanut suunnittelijaa poistamaan merkityksettömät lisämerkit sillä perusteella, ettei valmistuksessa tarvitsi käyttää aikaa ja materiaalia merkin toteutukseen. Jos sillä ei oikeasti ole mitään toiminnallista tai ulkonäöllistä perustetta.

Mitä näistä kolmesta väärin käytetystä hitsimerkistä voidaan oppia? Ainakin se, ettei ympärihitsauksen merkkiä lätkitä aivan sokkona joka paikkaan käymättä rakennetta ja liitoksia ensin läpi. Rakenteen käyminen läpi hitsauspiirustusta tehdessä toimii myös hitsausjärjestyksen tarkastuksena. Rakenteen läpikäyminen hitsimerkkien kanssa voidaan varmistua siitä, että kaikki liitokset tulevat hitsatuiksi ja jokainen hitsiliitos päästään hitsaamaan merkin osoittamalla tavalla.

Tunkeuman hyödyntäminen on valmistuksen mahdollisuus. Suunnittelijoina me voidaan liitoksia mitoittaessa unohtaa tunkeuman olemassa olo. Standardi ohjeistaa läpihitsattavat liitokset merkitsemään ilman hitsaussyvyyden mitoittamista eli ilman lukuarvoa. Tällöin hitsimerkissä on ainoastaan liitostyypin merkki. Helppoa!

Koitetaan muistaa pitää hitsimerkinnät mahdollisimman yksinkertaisina ja merkitään vain oleellinen. Ei merkitä mitään ylimääräistä, kuten määritetä kuvun muotoa tarpeettomasti. Yksinkertainen on kaunista ja tehokasta!