Visions of Tomorrow – Engineered Today
Search

Pullonkauloja ja haasteita energiatehokkuusdatan jalostamisessa

Julkaistu

Tällä hetkellä puhutaan paljon koneoppimisesta ja tekoälystä, mutta ikävä kyllä teollisuuslaitosten kentän tasolla eräät asia näyttävät jääneen toissa vuosikymmenelle. Mitä kauemmaksi itse ydin prosessista mennään, sitä vähemmän dataa eri tarkasteluihin on saatavissa. Kun tarkastellaan esimerkiksi energiatehokkuutta, nousevat haasteet vahvasti pinnalle.

Kun tarkastellaan esimerkiksi energiatehokkuutta, nousevat haasteet vahvasti pinnalle.

Kun dataa älykkäiden ratkaisujen tarpeeseen halutaan saada, ensimmäiseksi pullonkaulaksi muodostuu monesti saatavilla olevien mittausten määrä ja mahdollisesti sijoittelu. Kun lähdetään tarkastelemaan esimerkiksi lämmönvaihdinten tehokkuutta, puuttuu monessa tapauksessa sekä virtausmittaus, että useampi lämpötilamittaus. Joissain tapauksissa puuttuvia mittauksia voidaan korvata muualta prosessista saatavalla tiedolla, joka saattaa indikoida ilmiöstä, vaikka absoluuttisiin tehoihin tai tehokkuuslukuihin ei päästäisikään käsiksi.

Vaikka mittauksia olisikin saatavissa, voi seuraava pullonkaula löytyä mittaustiedon tallennuksesta. Tyypillisesti energiatehokkuuden parantamiseen tarvittava dataa löytyy sekä prosessinohjausjärjestelmistä sekä kiinteistöhallintajärjestelmistä. Prosessipuolen järjestelmien takana on tyypillisesti tiedonkeruut, joista mittausdataa saa varsin helpostikin. Vastaavasti kiinteistöhallintajärjestelmissä tilanne on monesti toinen. Näissä järjestelmissä on syystä tai toisesta harvemmin takanaan tietokantaa, jolloin dataa ei välttämättä mene olleenkaan talteen. Joskus dataa olisi voinut tallentaa esim. koneen kovalevylle varsin helposti, mutta ominaisuutta ei oltu otettu käyttöön. Monessa kiinteistöohjausjärjestelmässä on mahdollista myös laittaa valitut positiot nauhoittamaan, mutta nauhoitettavien mittausten määrää on voitu rajoittaa lisenssillä ja toisaalta nauhoitus täytyy aina kytkeä erikseen päälle.

Kolmas mahdollinen pullonkaula on informaation tehokas hyödyntäminen. Haasteena voi olla esimerkiksi puutteet asiantuntija resursseissa tai tiedon hajanaisuus eri paikoissa. Viime vuosina energiavastuuhenkilöt ovat yleistyneet teollisuudessa, mutta monessa paikassa näitä asioita hoidetaan muun toimen ohessa ja varsin pienellä prioriteetilla. Vaikka tämä olisikin kunnossa, voi haasteeksi muodostua tiedon hajanaisuus eri paikoissa, jolloin kattavan kokonaiskuvan saaminen helposti on työlästä.

Mikä ratkaisuksi haasteisiin ja pullonkauloihin? Ensinnäkin kenttämittaamista on turhaan väheksytty sekä teollisuuden, että palveluntarjoajien puolelta. Monessa tapauksessa hyvin kohdennetuilla kertamittauksilla sekä dataloggauksilla voidaan saada hyvinkin kattava kuva tilanteesta, kun sitä on toteuttamassa kokenut prosessiasiantuntija. Jos tarve mittaustiedolle on jatkuvaa, on luonnollista, että kiinteitä mittauksia lähdetään lisäämään.

Hyvin kohdennetuilla kertamittauksilla sekä dataloggauksilla voidaan saada hyvinkin kattava kuva tilanteesta

Mittaustiedon tallennukseen on puolestaan ratkaisuna tarvelähtöinen tiedonkeruun kehitys. Kun kokonaisuutta lähdetään kehittämään tarpeen mukaan, eivät kustannuksetkaan välttämättä nouse suuriksi. Myös uuden järjestelmän hankintavaiheessa on kiinnitettävä erityistä huomiota, että tärkeät ominaisuudet osataan ottaa mukaan tarjousvaiheessa. Tarvelähtöisyys puree myös tiedon hajanaisuuteen. Suunnittelemalla tiedonsiirto kokonaisuutena, on monesti löydettävissä kustannustehokas keino koota tieto yhteen paikkaan ja tuottaa siitä esimerkiksi koontiraportteja. Resurssipuolen haasteissa ratkaisu voi löytyä esimerkiksi palvelutarjoajan ja tehtaan yhteisestä ”virtuaalitiimistä”, jossa molemmille osapuolille on määritelty vastuualueet ja toimintamallista on tehty kevyt ja selkeä, jolloin avun pyyntö ja siihen vastaaminen on tehty helpoksi.

Kuten edellä nähtiin haasteet eivät ole ylitsepääsemättömiä ja niihin on löydettävissä ratkaisu, kun asiaa lähdetään tarkastelemaan suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti. Myöskään perinteistä kenttämittaustyötä ei kannata unohtaa, vaikka on tätä vuosikymmentä mitata olennaisia kohteita jatkuvasti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Teemu Turunen

Toimin energiakonsultoinnin Ryhmäpäällikkönä. Koulutukseni on filosofian lisensiaatti, fysiikka ja ympäristötieteistä.

Intelligent Engineering

Uusin artikkeli

30/06/2020

Raakavesianalyysi – Voimalaitoshankkeiden usein unohdettu lähtötieto

Kirjoittanut By Susanna Vähäsarja

Vesianalyysi on tärkein lähtötieto uutta vedenkäsittelylaitosta suunnitellessa ja se vaikuttaa niin laitevalintoihin kuin laitteiden mitoitukseenkin. Investointiprojekteissa tehdään ennen projektin alkua paljon taustaselvityksiä liittyen projektin ja rakennettavan tuotantolaitoksen kannattavuuteen, laitostyyppiin ja laitoksen ajotapaan liittyen. Laitoksen sijaintipäätös...

Read more » Lue lisää »
Blog

Copyright © 2020 – Elomatic, All rights reserved