Miten biokaasuhankkeiden kannattavuutta voi parantaa?

Biokaasuhankkeiden kannattavuuden parantamiseksi on tärkeä kehittää koko tuotantoarvoketjua. Lopputuote pitää saada käyttötarpeen kannalta riittävään jalostusasteeseen ja prosessin sivutuotteille tulee löytyä markkina. Hankkeen koon kasvattaminen parantaa yleensä kokonaiskannattavuutta, minkä lisäksi laitoksen sijainnilla on suuri merkitys. 

Biokaasuhankkeiden kannattavuus on osoittautunut haastavaksi, vaikka erilaisia tukimuotoja onkin ollut saatavilla. Hankkeiden kannattavuuden parantamisessa tärkeässä roolissa on koko tuotantoarvoketjun kehittäminen. Keskeistä olisi kehittää lopputuotemarkkinaa: lopputuote tulisi saada käyttötarpeen kannalta riittävään jalostusasteeseen ja prosessin sivutuotteille, kuten mädätejäännökselle, pitäisi löytyä markkina.

Esimerkiksi maatilamittakaavassa lantabiokaasun tuotannon mädätejäännös on mahdollista jalostaa kierrätyslannoitteeksi, joka korvaisi suoran lannan levityksen pelloille. Kierrätyslannoitteen etuina ovat pienempi fosforin huuhtoutuma vesistöihin sekä typen muoto, joka on paremmin kasvien hyödynnettävissä.

Tällä hetkellä ongelmana on se, että suora lannan levittäminen pelloille on viljelijälle kannattavampaa, koska kierrätyslannoitemarkkina on vasta kehittymässä. Markkinan kehittymiseen tarvitaan osaltaan lainsäädännön selkeyttämistä, uutta tutkimustietoa sekä aktiivisia toimijoita markkinalla.

Laitoksen sijainnilla ja hankkeen koolla on keskeinen merkitys

Biokaasuhankkeiden kannattavuuteen vaikuttaa suuresti laitoksen sijainti, jotta sekä raaka-aineiden että lopputuotteen logistiikka saadaan kannattavaksi. Sijainnista voi tehdä hyvän myös sopiva, läheinen, teollinen biokaasukäyttäjä, joka sitoutuu hankkimaan laitoksen lopputuotteita.

Sekä pientuotannon että isomman tuotannon kannalta hankkeen koon kasvattaminen parantaa tyypillisesti kokonaiskannattavuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa pientuotantopuolella useampien maatilojen yhteisiä hankkeita ja isommissa hankkeissa merkittävien teollisten toimijoiden osallistumista.

Erityisesti elintarviketeollisuus on ollut viime aikoina aktiivinen hankkeissa. Esimerkiksi Valio on lähtenyt kehittämään hiilineutraalia maitoketjua yhteistyössä tuottajien kanssa. Teollisten toimijoiden mukanaolo lisää yleensä myös rahoittajien kiinnostusta hankkeita kohtaan.

Hanketta tulee kehittää arvoketju edellä

Hankkeessa voi olla mukana esimerkiksi

• teollisuusyritys, jolta saadaan raaka-ainetta
• konsultti/suunnitteluosaaja
• biokaasulaitosoperaattori
• toimija, joka ostaa päätuotteen sekä
• mahdollinen sivuotteiden jalostaja.

Tässä tapauksessa hanketta lähdetään kehittämään arvoketju edellä, jolloin hyödyt on mahdollista esittää kokonaisvaltaisemmin.

Yksi mahdollinen kehityssuunta on, että yksittäiset hankkeet koottaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa osaksi laajempaa hankeportfoliota. Tallainen malli vaatisi aiheeseen keskittyvää operaattoria, joka vastaisi hankkeen kehittämisestä, rakentamisesta tai ylläpidosta sekä rahoituksen koordinoinnista. Mahdollisesti operaattori toimisi myös omistajana.

Yksittäiset hankkeet puolestaan saisivat käyttöön operaattorin osaamisen, mikä puolestaan voisi vauhdittaa hankkeiden käyntiin lähtemistä ja pienentäisi tätä kautta rahoitusriskiä.

Kannattavuus määräytyy suurelta osin jo suunnitteluvaiheessa

Osaltaan hankkeiden kannattavuuteen on mahdollista vaikuttaa teknologian kehityksen kautta ja toisaalta pyrkimällä huomioimaan laitoksen käyttöä jo suunnitteluvaiheessa. Biokaasulaitosteknologia kehittyy koko ajan, ja kun tehokkaita ja skaalautuvia teknologioita saadaan markkinoille, paranee hankkeiden kannattavuus sekä pienemmän investointikustannuksen että tehokkaamman operoinnin kautta.

Tärkeää on myös muistaa, että suunnitteluvaiheessa lukitaan suurin osa työkaluista, joilla operoinnin kannattavuuteen voidaan vaikuttaa. Tämän takia on tärkeää hyödyntää riittävästi myös asiantuntemusta suunnitteluvaiheessa.

Suunnitteletko biokaasuhanketta? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme >>