Mitä yhteistä on kielenkääntäjällä ja käyttöliittymällä?

Kieli– ja kulttuurieroista johtuen toistemme ymmärtäminen kohtaamistilanteissa ei aina suju edes välttävästi, saati sitten hyvin. En osaa sanaakaan kiinaa, mutta kielikurssin käytyäni voisin ymmärtää jo jotain. Sujuvaan kommunikaatioon ja asiointiin olisi kuitenkin pitkä matka. Sanakirja ehkä auttaisi, mutta se on monissa käytännön tilanteissa liian hidas ja kankea apu. Jos käytettävissäni olisi simultaanitulkki, se voisi ratkaista tarpeet tehokkaasti ja saisin hoidettua itse asian!

Samaan tilanteeseen törmätään monen tuotteen tai ohjelmistosovelluksen kohdalla kun sitä käyttää keskivertokäyttäjä. ”Mitä tuo virheilmoitus yrittää sanoa?” ”Mitäköhän tapahtuu, jos nykäisen tuosta vivusta?” Käyttöohjeesta ei ehkä löydy kohtuullisella työllä apua. Hallinnan tunne, käytön tehokkuus ja sujuvuus voivat olla kaukana. ”Taidanpa tarvita vielä käyttäjille suunnatun jatkokurssin.”

Molemmat – niin kielenkääntäjä kuin käyttöliittymä – ovat tulkkeja asioiden ilmaisemiseksi käyttäjän ymmärtämällä tavalla. Käyttöliittymäsuunnittelu käyttäjien näkökulmasta onkin aivan keskeinen osa tuotteiden ja järjestelmien suunnittelua. Vasta onnistuminen siinäkin varmistaa tuotteesi käyttökelpoisuuden.