Kuormittava (kassa)työ ja miten sitä kevennetään

Kassajonossa perjantai-iltapäivänä. Siellä on joku muukin minun lisäkseni. Kun ostokset siirtyvät hihnalla ja jono liikkuu, voivat sekä asiakkaat että kassatyöntekijä kohdata toisensa hymyillen tai neutraalisti vilkaisten maksupäätteen yli. Mutta sitten kortinlukija lakkaa toimimasta. Kassatyöntekijä alkaa selvittää ongelmaa ja tasaisesti kohti viikonloppua virtaava tavara- ja ihmismassa pysähtyy.

Jonossa puhistaan ja puuhkutaan, pyöritellään silmiä. Osa asiakkaista vaihtaa toiseen jonoon, joku muuttuu punakaksi. Minulle tulee kuuma ja toivon, että lapset eivät ihan vielä kyllästy odottamaan. Tekniikka on pettänyt ja kassatyöntekijä joutuu ottamaan vastaan tympääntyneen ja kiukkuisen asiakaspalautteen.

“Kamala kassatyö” on viestin otsikkona keskustelupalstalla, jossa kassatyötä tehneet avautuvat työn negatiivisista puolista. Äkäisten ja huonosti käyttäytyvien asiakkaiden lisäksi mainitaan huono työasento ja fyysinen kuormitus, jota yksipuolinen työ aiheuttaa. Kolmantena esille nousevat kortinlukijat sekä muut järjestelmät, joita kassatyöntekijän on osattava käyttää (mm. pullonpalautusautomaatti sekä veikkaukseen ja vedonlyöntiin tarkoitettu järjestelmä).

Kassatyö on vain esimerkki monista niistä töistä, joissa tunnelma 8 tai jopa 10 tunnin työpäivän jälkeen riippuu esimerkiksi toimivista työvälineistä ja työpisteen ergonomiasta. Näihin voidaan vaikuttaa suunnittelemalla koneiden, järjestelmien, ympäristöjen ja työskentelyolosuhteiden käyttäjäkokemus paremmaksi.

Käyttäjän kokemaa haitallista, fyysistä ja psyykkistäkin, kuormitusta voidaan siis vähentää. Samalla parannetaan työn tehokuutta ja työhyvinvointia.

Työn fyysisen kuormituksen selvittämiseksi apuna voidaan käyttää esimerkiksi ergonomiasimulointia:

Ja sitten se viimeinen silaus, jolla me kaikki voimme vaikuttaa toistemme työhyvinvointiin; käyttäydytään ystävällisesti. Myös perjantai-iltapäivänä pysähtyneessä kassajonossa.