Visions of Tomorrow – Engineered Today
Search

Energiatehokkuus täytyy tuoda näkyväksi – Viestintä tärkeässä roolissa

Julkaistu

Tämä on jatko-osa nro 2 aiemmin julkaistulle blogille Turvallisuusjohtamisesta mallia energiatehokkuustyöhön

Energiatehokkuus  teollisessa ympäristössä on varsin haastava käsite konkretisoida ja visualisoida. Ihanteellisinta olisi pukea asia kuluttajille tuttuun energialuokan esitystapaan, jolloin asiaan perehtymätönkin ymmärtäisi asian: Esim. edellisen kuukauden haihdutuksen energiatehokkuus oli luokkaa C, viime kuussa ja parhaimmillaan ollaan päästy luokkaan B+. Tähän ei ikävä kyllä teollisuudessa helposti päästä. Tärkeää kuitenkin olisi, että vastaavalla tavalla kuin tehtaiden porteilla on tapaturmataajuudesta kertovia tauluja, näkyisi energiatehokkuus jossain muodossa sekä tehtaalla työskenteleville että myös mahdollisille sidosryhmille. Voisikohan tapaturmataajuuden vieressä lukea esim. ”Tänä vuonna olemme kuluttaneet 8% vähemmän polttoaineita kuin edellisenä vuotena”? Tai voisikohan tehtaan InfoTV:llä näkyä energiatehokkuusraportti, joka avaisi syvällisemmin tilannetta, kuten nyt monessa paikassa näkyy turvallisuuden osalta?

Aiemmin käytiin läpi jo seurattavien tunnuslukujen haasteellisuutta, mutta aina ei tarvitse keskittyä tunnusluvun absoluuttiseen arvoon. Joissain tapauksissa voi olla riittävää kertoa, että edellisen kuukauden ominaiskulutus oli 13% pienempi kuin edellisenä vuonna ja syyt eroon olivat esimerkiksi suurempi tuotantomäärä, tuotantoportfolion keskittyminen raskaampiin lajeihin sekä lauhempi talvikuukausi. Vaikka luku 551 kWh/t ei kertoisikaan lukijalle mitään, ymmärtäisi hän prosenteista muutoksen suuruuden sekä hahmottaisi, mitkä tekijät kulutukseen ovat vaikuttaneet.  

Jos kohde on sellainen, ettei energiatehokkuutta ole mahdollista tai edes järkevää pukea yksittäisten lukujen muotoon, voi kokonaisuutta visualisoida graafisesti. Eräillä laitoksilla tehokkuusasioita visualisoidaan nk. SpiderPlotinavulla, jossa jokainen monikulmion nurkka edustaa yhtä tunnuslukua tai parametria. Tätä kautta energiatehokkuuden tilasta saadaan visuaalinen kokonaiskuva ja hahmotetaan, mikä aihealue vaatii jatkossa panostamista. Visualisoinnissa on ”vain taivas rajana” ja modernit tiedonjalostamistyökalut (esim. BI-työkalut) tarjoavat varmasti sopivia näkymiä tähän aiheeseen.    

Yksi turvallisuustyössä näkyvä viestinnän muoto on nk.  Flash- raportit, joihin kuvataan yhdelle sivulle jokin tapahtuma tai tapahtuma, avataan sen juurisyy sekä konkretisoidaan korjaavat toimenpiteet vastaavan tapahtuman estämiseksi jatkossa. Vastaavaa mallia voisi hyödyntää esimerkiksi energiatehokkuusprojektien tai tehostamistoimenpiteiden raportoinnissa. Eli jokainen projekti tuottaisi yhteenvedon, jossa kuvattaisiin tehty hanke: kerrottaisiin millaiseen tehostamiseen sillä pyrittiin ja millaisia toimenpiteitä kohde vaatisi jatkossa (esim. puhdistukset, ajotavat jne.). Tätä kautta tehtäisiin näkyviksi tehdyt toimenpiteet niin omalle henkilöstölle kuin sidosryhmillekin. Toisaalta, jos prosessissa havaittaisiin, että on siirrytty johonkin energiatehokkuuden kannalta epäedulliseen ajomalliin, voitaisiin tehdä turvallisuuspuolelta tutulla mallilla tutkinta, miksi näin on käynyt. Esimerkiksi 5 x miksi -menetelmässä kysytään nimensä mukaisesti viisi kertaa, miksi jokin asia tapahtui ja löydetään tätä kautta juurisyy sekä korjaavat toimenpiteet. Kyseinen raportti toimisi myös viestintämateriaalina.  

Turvallisuusviestinnässä pyrin kääntämään viestiä positiiviseen suuntaan, sillä uskon tätä kautta pääsevämme parempiin lopputuloksiin kuin pelkällä pelottelulla ja ”kepin käytöllä”. Totta kai paikoin kovillakin keinoilla on paikkansa, jos muu ei auta, mutta lähtökohtaisesti lisäämällä ihmisten mahdollisuutta osallistua sekä tuomalla asia positiivisen kautta arkeen, parantaa se onnistumisen mahdollisuuksia. Koen, että vastaavaa täytyisi pohtia myös energiatehokkuuden tapauksessa, jotta ajatusmalli ei menisi muotoon ” Taas täällä tehostetaan!” ja ” Pitääköhän kohta tehdä pimeässä hommia?”. Eli viestintää ohjattaisiin siten, että ajatusmalli olisikin ” Nyt tehdään yhdessä parempaa ja puhtaampaa tulevaisuutta lapsillemme ja kaikkien panos on tärkeää!

Seuraava osa 3 Tuloksiin hallituilla ja suunnitelluilla investoinneilla julkaistaan 21.5.2020 klo 10:00

 

Onnistunut energiatehokkuushankkeen läpivienti

 

Keywords
Avainsanat

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Teemu Turunen

Toimin energiakonsultoinnin Ryhmäpäällikkönä. Koulutukseni on filosofian lisensiaatti, fysiikka ja ympäristötieteistä.

Intelligent Engineering

Uusin artikkeli

30/06/2020

Raakavesianalyysi – Voimalaitoshankkeiden usein unohdettu lähtötieto

Kirjoittanut By Susanna Vähäsarja

Vesianalyysi on tärkein lähtötieto uutta vedenkäsittelylaitosta suunnitellessa ja se vaikuttaa niin laitevalintoihin kuin laitteiden mitoitukseenkin. Investointiprojekteissa tehdään ennen projektin alkua paljon taustaselvityksiä liittyen projektin ja rakennettavan tuotantolaitoksen kannattavuuteen, laitostyyppiin ja laitoksen ajotapaan liittyen. Laitoksen sijaintipäätös...

Read more » Lue lisää »
Blog

Copyright © 2020 – Elomatic, All rights reserved