Ennätyksellisen kuuman kesän jälkeen keskusteluissa nousee esiin tasaisesti ilmastonmuutos ja sen vaikutukset ihmisten arkeen. Pitkä hellejakso sai aikaan ilmalämpöpumppujen myynnin räjähtävän kasvun, elintarviketeollisuus joutui kamppailemaan jäähdytyksien riittävyyden kanssa ja jopa ydinvoimalan kapasiteetti laski lämpimän meriveden takia. Tällaisen kesän jälkeen voikin joutua kaivamaan ilmastonmuutoksen vastustajia syvältä viileistä kivenkoloista vaikkakin suuretkin vaihtelut vuosien välillä kuuluvat olennaisena osana ilmaston luonteeseen.

Kun puhutaan ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, yksi merkittävimmistä ja kustannustehokkaimmista toimista on energiatehokkuuden parantaminen. Tämä on myös ollut taustalla EU:n energiatehokkuusdirektiivissä (EED), joka velvoittaa suuryrityksiä toteuttamaan energiakatselmuksia määrävälein. Suomi on ollut EU-tasolla katselmustoiminnassa kärkimaita ja työtä on tehty jo pitkään niin julkisella puolella kuin yrityksissäkin. Suuryritysten osalta direktiivin mukanaan tuoma energitehokkuuslaki hämmensi yrityksiä jo vajaa neljä vuotta sitten ja hiukan samaa keskustelua alkaa olla ilmassa, kun pakollisten katselmusten toinen kierros on alkamassa.

Tässä vaiheessa onkin hyvä nostaa muutamia keskeisiä huhuja ja uskomuksia tarkasteluun katselmukseen liittyen ja ampua niitä mahdollisesti alas. Seuraavassa TOP5 keskustelun herättäjät/myytit

1) Katselmusvelvoitteesta vapautuu, kun liittyy energiatehokkuussopimukseen - Tarua

Pelkkä energiatehokkuussopimukseen liittyminen ei poista velvoitetta, mutta jos yrityksellä on tämän lisäksi käytössä ETJ+ -johtamisjärjestelmä, täyttää tämä lain velvoitteen. Tätä valvoo kuitenkin energiavirasto - kuten pakollisten katselmustenkin toteuttamista. Velvoitteesta voi vapautua ainoastaan ottamalla käyttöön ISO5001 -järjestelmän tai jos yrityksellä on käytössä ISO14001 sekä sertifioitu ETJ+ järjestelmä.

2) Pakollinen katselmus on tehtävä perinteisellä "Motiva -mallilla" ja tehdaslaajuisesti – Tarua

Pakollinen katselmus muodostuu koko yritystä koskevasta katselmusraportista, jonka liitteenä on riittävä määrä syvällisempiä kohdekatselmuksia. Molemmissa dokumenteissa esitettävät tiedot on määritelty laissa ja asetuksessa ja sitä on tarkennettu erillisillä energiaviraston ohjeistuksilla. Motiva -mallin mukainen katselmus täyttää kyllä kohdekatselmuksen vaatimukset, mutta raportin ei tarvitse olla sen mukainen.

Kohdekatselmus voi esimerkiksi koskea yhtä tuotantolinjaa, tehdaspalvelujärjestelmää tai vaikkapa erillistä prosessia, kunhan se vaan täyttää laissa määritellyn osuuden yrityksen kokonaisenergiankulutuksesta (10 %). Kun pyritään kustannustehokkaaseen toimintamalliin, kannattaa kohde määritellä tarpeen mukaan ja siten, että sen tarkastelu tuo myös muita hyötyjä yritykselle. Esimerkiksi jos lämmitysverkossa on ollut toiminnallisia haasteita, kannattaa se valita yhdeksi kohteeksi, sillä energiakatselmuksessa tehtävät mittaukset ja havainnot voivat auttaa niiden selvittämisessä.

3) Katselmuksista ei löydy enää mitään uutta, kun kokonaisvaltainen katselmus on kerran tehty – Tarua

Tyypillisesti tehdaslaajuisissa katselmuksissa on keskitytty tehdaspalvelujärjestelmiin ja kiinteistöihin ja tuotanto sekä prosessi on jätetty vähemmälle huomiolle. Toisaalta tehdaslaajuisissa katselmuksissa ei monestikaan ole mahdollisuutta lähteä porautumaan riittävän syvälle konkretiaan, jolloin hyvinkin kannattavia tehostamistoimia löytyy kyllä, kun tarkastelua syvennetään ja mennään lähemmäksi prosessia. Tämä vaatii tietenkin katselmuksen tekijältä osaamista teollisesta toiminnasta, mutta toimivalla yhteistyöllä tilaajan ja katselmoijan kanssa päästään hyviin lopputuloksiin.

4) Energiakatselmus vaatii yritykseltä paljon rahaa, aikaa ja resursseja - Totta ja tarua

Katselmuksen työmäärään vaikuttaa olennaisesti saatavilla olevien lähtötietojen määrä, olemassa olevan mittausdatan saatavuus sekä tarkasteltavan kohteen valinta. Jos lähtötiedot ovat hyvällä tasolla, saadaan riittävät tiedot kerättyä pienemmällä kenttämittausmäärällä. Toisaalta laadukkailla kenttätutkimuksilla varmistetaan, että katselmus tuottaa toteutuskelpoisia toimenpiteitä. Tällöin myös aloitetaan perustyötä tehostamistoimien jatkosuunnittelulle, jonka työmäärää hyvin tehty katselmus vähentää.

Hyödyntämällä olemassa olevan mittausdatan maksimaalisesti ja yhdistelemällä eri lähteistä saatavaa dataa, on mahdollista pienentää kenttämittaustarvetta. Tämä puolestaan vaatii kehittyneiden työkalujen ja ohjelmistojen käyttöä. Vastaavia työkaluja on mahdollista hyödyntää myös esimerkiksi prosessin ajomallien analysoinnissa, jolloin energiatehokkuushyödyn lisäksi voi olla saavutettavissa tuotannollisia hyötyjä. Katselmoijan mahdollisuus ja osaaminen tällaisten työkalujen hyödyntämiseen kannattaa selvittää työn tekijää valitessa.

Kohteen valinnalla on merkittävin vaikutus ajan ja resurssien käyttöön. Fokusoimalla katselmus sellaisiin kohteisiin, joista on materiaalia olemassa ja toisaalta tehostamispotentiaalia saavutettavissa, on mahdollista päästä hyvinkin kustannustehokkaaseen toteutusmalliin. Tilaajan ajankäytön kannalta tärkeää on varmistua, että katselmoijilla on riittävä kokemus teollisessa ympäristössä toimimisesta ja katselmusten toteuttamisesta. Kohteen henkilöstön ja katselmoijan tehokas ja toimiva yhteistyö onkin aina hyvin tärkeässä roolissa, jotta tarkastelussa päästään riittävän syvälle ja konkretiaan.

5) Myös energiatehokkuuden johtamisjärjestelmässä täytyy toteuttaa katselmuksia - Totta

Myös energiatehokkuuden johtamisjärjestelmän puitteissa on toteuttava energiakatselmuksia, mutta sen alaisuudessa yritys itse määrittelee, miten toimintaa hoitaa ja millaista mallia käyttää. Periaatteessa yritys myös määrittelee katselmusten toteutusvälin, mutta käytännössä tulkinta menee niin, että jotta toiminta katsottaisiin jatkuvaksi, ei katselmusväli voi poiketa merkittävästi energiatehokkuuslain velvoitteesta. Hyödyntämällä johtamisjärjestelmää onkin mahdollista tarkastella energiatehokkuutta kokonaisvaltaisesti ja toteuttamalla juuri sellaisia toimia, jotka hyödyttävät yritystä eniten.

Lopuksi

Kuten edellisistä keskustelun aiheista huomataan, energiatehokkuustyötä kannattaa tehdä siten, että se palvelee yrityksen tarpeita ja tavoitteita.

  • Energiakatselmuksen tärkein tavoite onkin löytää yritykselle säästöjä ja tehostaa sen toimintaa.
  • Tästä hyötyvät niin yritykset, asiakkaat, kaikki maapallon ihmiset sekä ympäristö.
  • Kun työt tekevät osaavat tekijät, energiatehokkuuslain velvoitteet tulevat täytetyiksi "siinä sivussa".

 

Kuinka teollisuuden energiatehokkuuden seuranta rakennetaan

Teemu Turunen

Teemu Turunen

Ryhmäpäällikkö, Efficiency Solutions

Oliko sisältö sinulle hyödyllinen?

Was the article useful?

KOMMENTIT