Visions of Tomorrow – Engineered Today
Search

Sektori-integraatio, miksi se vaatii keskustelua eri toimijoiden välillä?

Kirjoittanut Teemu Turunen
Julkaistu

Energia-ala ja teollisuus ovat nyt ja tulevaisuudessa ennennäkemättömän muutoksen kourissa, kun koko yhteiskunta suuntaa kohti puhtaampaa huomista.

EU:n tasolla termi sektori-integraatio on noussut yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi, pyrittäessä hiilineutraalisuus tavoitteisiin. Sektori-integraatiossa muodostuu uudenlaisia linkkejä sektoreiden, energiankantajien, infrastruktuurien ja teknologioiden välillä ja olennaisena osana toimintaa on avoin kommunikaatio eri toimijoiden välillä. Toistaiseksi yksi hidaste yhteistoiminnalle on, etteivät eri osapuolet ymmärrä riittävästi toistensa toimintaa ja sen reunaehtoja. Raja-aitojen madaltamiseksi on joskus hyvä pyrkiä asettumaan toisen rooliin. Lähdetään ensin tarkastelemaan näiden toimijoiden tilannetta käännettynä toisen näkökulmaan sopivaksi.

Energiayhtiöiden liiketoiminta on osaltaan hyvin paikallista, minkä moni mieltää vakaaksi tuotoksi monopoliasemassa. Muuttuvassa maailmassa tilanne ei kuitenkaan ole näin ruusuinen, sillä sekä julkinen valta, että kuluttajat painostavat energiayhtiöitä muuttamaan toimintaansa puhtaammaksi. Teollisuudessa vastaava tilanne olisi, jos lainsäädännöllä kiellettäisiin jonkun kemianprosessin yksi pääraaka-aineista, aivan kuten kivihiilestä ja turpeesta pyritään nyt eroon. Esimerkiksi vanerintekijä saisi pärjätä ilman hartsia liimassaan ja kartonkikoneelta kiellettäisiin kierrätysraaka-aineen käyttö. Samaan aikaan teollisuusyrityksen pitäisi suunnitella, kuinka muuttaa nykyinen iso tuotantolinja muutetaan tulevaisuudessa useaksi pienemmäksi linjaksi, joiden teknologioista osa on vielä kehitysasteella. Eikä tässä vielä kaikki, sillä tulevaisuudessa kyseiseen prosessiin on tulossa ulkoisia toimijoita (isoja ja pieniä), jotka tilanteen mukaan ovat välillä tuotteen ostajia ja välillä sen tuottajia.

Nämä tuottajat palauttavat tuotantonsa takaisin tähän pääprosessiin valitsemallaan hetkellä, aivan kuten hukkalämpöjä palautetaan kaukolämpöverkkoon nyt ja jatkossa. Jotta tilanne ei olisi liian helppo, tieto tästä tuotannosta tulisi aina viiveellä operaattorille, jolloin hän ei olisi missään tilanteessa tietoinen, paljonko kullakin hetkellä tuotetta olisi säiliössä. Tässäkin tilanteensa prosessia olisi pystyttävä ajaman tehokkaasti ja tasalaatuisesti jokaisen loppuasiakkaan speksi mukaisesti. Jatkossa kyseiselle teollisuusprosessille on tulossa yhä uusia kilpailijoita, jotka tuottavat samaa tuotetta, mutta niiden toimitusvarmuutta, hinnoittelua ja markkinan kasvamista ei säädeltäisi julkisen vallan toimesta, kuten tämän teollisuusyrityksen toimintaa säädellään.

Muutos ei koske vain energia-alaa

Meneillään oleva muutos ei koske vain energia-alaa, vaan haasteita tulee olemaan myös teollisuuden puolella. Asiakkaiden vaatimukset hiilineutraalisuuteen tulevat näkymään myös teollisuuden haastekentällä, jossa tällä hetkellä CO2 ekvivalentti on terminä yhtä tuttu kuin koronaviruksen kiinnittymismekanismit ACE12 -reseptoreihin. Jatkossa sen hyödykkeen tuottaminen, jota on aiemmin tullut töpselistä ja putkesta voi jatkossa olla kiinteä osa päivittäistä toimintaa; kuormaa otetaan pois verkosta tai lisätään verkkoon sähkön hinnan mukaan ja prosessi voi olla lämpöpumppujen välityksellä kiinni kaukolämpöverkossa. Teknisesti ei kuulosta vaikealle, mutta on hyvä muistaa, että teollisuudessa organisaatiot ovat yhä matalampia ja esimerkiksi käyttöpäällikön toimenkuvaan voi kuulua henkilöstöhallintoa, turvallisuusasioita, tuotannon ongelman ratkaisua ja osallistumista kehitysprojekteihin, jolloin kaikki uudet työkokonaisuudet ovat pois jostakin muusta. Lisäksi tuotantolaitoksella pääfokus on aina laadukkaassa ja tehokkaassa tuotannossa, jolloin myös osaamisen kasvattaminen ja ylläpito nousee tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi. Toistaiseksi aika harva tehtaan käyttöinsinööri puhuu megawatteja tai kaukolämpöverkon Pascaleita, mutta tulevaisuudessa toivottavasti yhä useampi.

Kuten edeltä huomataan, toimiva yhteistyö (ja myös sektori-integraatio) vaatii keskustelua ja ymmärryksen lisäämistä toistensa toiminnoista. Molemmilla osapuolilla tulee olemaan haasteita tulevaisuudessa, mutta yhdessä tekemällä nämä ratkeavat helpommin. Myös kokonaisuuden hallinta tulee olemaan tärkeässä roolissa yhteistyössä, ettei ajauduta kummankaan kannalta osaoptimointiin. Joskus yhteistyötä voi helpottaa myös asiantunteva energiakonsultti, joka tulee myös olemaan yksi sektori-integraation keskeisiä toimijoita. Uskomme vahvasti, että haasteet on mahdollista muuttaa mahdollisuudeksi, jossa toimijat voivat tehostaa liiketoimintaansa samalla kun maailma liikkuu kohti hiilineutraalisuutta.

Tags
Avainsanat
Teemu Turunen

Phil. Lic. (Env. Science)

Teemu Turunen has extensive experience in energy and process consulting in several industries. He currently works as Business Development Director in the energy and process business area. His focus is to lead the development of sustainable solutions for future needs.

Intelligent Engineering

Uusin artikkeli

20/09/2022

Vaasan Sähkö tilasi Elomaticilta tulevaisuuden lämpöpumppulaitoksen suunnittelun ja projektinjohdon

Kirjoittanut By Elomatic Oy

Vaasan Sähkö rakennuttaa Påttin jätevedenpuhdistamon yhteyteen laitoksen, joka ottaa talteen hukkalämpöä puhdistetusta jätevedestä. Lämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon, missä se riittää lähes 2 000 omakotitalon tarpeisiin. Elomatic vastaa projektin kokonaisuudesta aina suunnittelu- ja hankintavaiheesta rakentamisen johtamiseen ja...

Read more » Lue lisää »
Top Engineer

Elintarviketeollisuuden sivuvirroista tekoihin

Kirjoittanut Riina Brade
Julkaistu

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Joko jäte- ja sivuvirtojen hyödyntäminen on saatu uuteen vauhtiin ja taloudellisesti kannattavaksi toiminnaksi elintarviketeollisuudessa? Vai vieläkö haasteita riittää perustella kiertotalousratkaisujen kannattavuutta ja saavutettavia taloudellisia etuja?

Elintarviketeollisuudessa sivuvirtoja eittämättä syntyy oleellisena osana tuotteen valmistusprosessia, osin laatupoikkeamina tai myös tuotevaihtojen ja prosessien aloitusten ja lopetusten yhteydessä. Määriltään suurimpia sivu- ja jätevirtoja olivat ETL: n jäte- ja sivuvirtaselvityksen 2016 mukaan soluneste, multa, eläinperäiset sivutuotteet, liete, mäski ja vihannesten ja juuresten kuoret. Seuraavaksi suurimmiksi nousi esiin muun muassa maitohuuhde, hera, viljaperäinen jäte ja taikinajäte.

Perinteisesti elintarvikkeeksi päätymätöntä materiaalia on hyödynnetty eri tavoin – useimmiten rehuna, lannoitteena tai energiana.  Elintarvikeyrityksillä on jo pitkiä perinteitä ja tietotaitoa sivuvirtojen ohjaamisesta erilaisiin hyödyntämistarkoituksiin, jotta niissä olevat ravinteet ja energia saataisiin kiertoon. Ts. ruoantuotannossa sivuvirtojen hyödyntäminen ei sinänsä ole mikään uusi ilmiö. Elintarviketeollisuuden sivuvirrat kun sisältävät ETL:n jäte- ja sivuvirtaselvityksen 2016 mukaan paljon arvokkaita ravintoaineita kuten proteiineja, rasvoja ja hiilihydraatteja sekä mineraaleja ja hivenaineita kuten vitamiineja, joiden arvo voidaan hyödyntämisen avulla säilyttää mahdollisimman pitkään. Lisäksi vuonna 2016 voimaan tullut orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on edelleen tehostanut sivuvirtojen hyödyntämistä.

Mutta löytyykö vielä parannettavaa hyödynnettävyydessä perinteisten tapojen ja energia käytön lisäksi? Kuinka saisimme sivuvirtojen arvoa jalostuksella kannattavasti edelleen kasvamaan? Mikä vaikuttaa innovaatioista ponnistavaan laitosinvestoinnin kannattavuuteen kaikkiaan?

Battles to win

Ensisijaisesti EU:n lainsäädäntö ja sääntely on merkittävässä roolissa ja luovat pohjan toteutuskelpoisille innovaatioille ja teollisille investoinneille, parhaimmillaan jopa lisäävät investointi-intoa. Lähes jatkuvasti päivittyvä lainsäädäntö kuitenkin haastaa edelleen sivuvirtojen hyödyntämistä – esimerkiksi eläinperäisiä sivutuotteita koskevaa lainsäädäntöä täydentää EU:n asetuksen lisäksi rehu-, lannoite- ja ympäristölainsäädäntö sekä eläintautilaki ja jopa VAK-lainsäädäntö. Ts. tulkittavaa ja viranomaisvaatimuksia riittää. Lisäksi elintarvikekäyttöön tulevia uutuuksia saattaa velvoittaa uuselintarvikeasetus (EU) 2015/2283 joka hyväksymisprosessi tunnetusti kestää ja vaatii melkoista tausta- ja turvallisuusselvittelyä.  Usein myös näiden uuselintarvikkeiden analytiikka vaatii kehitystä, jotta tuotteen puhtaus, koostumus ja laatu kaikkiaan on riittävällä tarkkuudella osoitettavissa. Tämäkään osuus ei tapahdu ns. ilmaiseksi, vaan lisäävät tuotekehityksen kustannuskertymää.

ETL:n selvityksen (2016) mukaan jäte- ja sivuvirtojen hyödyntämisen kustannukset ovat korkeita, erityisesti logistiikan osalta. Satakunnassa 2019 tehdyn selvityksen mukaan pelkästään sivujakeiden kuljetuskustannukset voivat nousta tuhansien, jopa kymmenien tuhansien eurojen tasolle vuosittain johtuen Suomelle tyypillisistä  pitkistä kuljetusmatkoista.  Myös elintarviketeollisuusyritysten erikoistuminen pitää maatalouden ja jalostuksen sekä valmistavat yritykset usein erillään jolloin on vaikea käyttää tietyssä yksittäisessä tuotantoprosessissa syntyvä sivuvirta jonkun toisen tuotteen valmistukseen ennen kuin se pilaantuu tai sekoittuu jäljittämättömästi muiden jätejakeiden sekaan. Toki digi-aikakausi mahdollistaa jatkossa paljonkin erityisesti sivuvirtojen ja kiertotalouden datan jakoon ja sitä kautta tehostaa jäljitettävyyden ja saatavuuden hallintaa entisestään.

Muita laitosinvestoinnin kannattavuuteen vaikuttaa tekijöitä ovat

  • hankkeen elinkaari ja koko,
  • uusi sovellettava teknologia/prosessi huomioiden mahdollinen scale-up
  • projektin toteutustapa & suunnittelun vaiheistus,
  • sidosryhmien ja rahoittajien tavoitteet,
  • mahdollisuus teollisiin symbiooseihin,
  • verotus,
  • energian hinnat ym.

Kannattavuushaasteita siis riittää ratkaistavaksi. Lisäksi haasteet ruoantuotannon sivuvirtojen hyödyntämisessä korkeamman lisäarvon tuotteiksi sekä energiaksi ovat edelleen osin samat kuin ETL:n 2016 vuoden selvityksessä:

  • tiukat hygienia- ja allergeenivaatimukset – miten taata uusiokäytössä 100% jäljitettävyys?
  • raaka-aineet ovat melko nopeasti pilaantuvia – käytön jälkeinen kierrätettävyys on tapahduttava nopeasti ja mahdollisimman lyhyillä siirroilla
  • teolliset symbioosit vaativat yritysten yhteistyötä jota on koordinoitava ja luotava uusi toimintatapa, jolla sivuvirtojen kapasiteetti ja sovittu laatu taataan eri yritysten erityis- ja poikkeustilanteissakin.

Kehitys ja kasvunäkymät

Toisaalta kehitystäkin on tapahtunut ja hyödyntämisen vauhti kiihtyy.  Sivuvirtojen arvo ja jalostamisen mahdollisuudet ovat olleet viime vuosina erityisen kiinnostuksen kohde ja tutkimukseen sivuvirroista jalostettaviin korkeamman lisäarvon tuotteisiin on nyt alettu selkeästi panostaa. Enää ei ole kyse siitä, että jätettä syntyisi mahdollisimman vähän. Nyt on kyse siitä, että sivuvirroista luodaan uutta tuottoisaa liiketoimintaa kuten Fazerin kauramyllyn sivuvirroista saatavien xylitolin ja kauraöljyn tapauksessa. Panimoteollisuudessa syntyvät mäski ei enää ohjaudukaan kokonaan rehuksi vaan siitä voidaan jalostaa laadukkaita biopolymeerejä elintarvike-lisäaineiksi tai jopa kosmetiikka-, lääke- ja pakkausteollisuuden käyttöön. Jopa perunan solunestelle proteiinien talteenoton jälkeen on kehitetty väkevöittämisen kautta selkeästi kustannustehokkaampi tapa varastoida ja hyödyntää ravinnepitoista jäännösliuosta lannoitteen. Viljaperäisen jätteelle ja oljella on kehitelty lignoselluloosan fraktiointitutkimuksen kautta uusia ainesosia elintarvike-, kosmetiikka- ja lääketeollisuuden ja jopa tekstiiliteollisuuden käyttöön perinteisen polttoon ohjautumisen sijaan. Toki edelleenkin elintarviketeollisuuden jätteistä jalostetaan toisen sukupolven biopolttoainetta ja meijeriteollisuuden sivuvirrat eli antibioottimaito, maitohuuhde ja hera, ohjautuvat edelleen pääasiassa biokaasun tuotantoon rehukäytön lisäksi.

Yleisesti bio- ja kiertotaloushankkeissa uusi ja kehittyvä teknologia ja muutokset olemassa oleviin osa-prosesseihin tuovat omat haasteensa, jotka vaatisivat riittävästi pilot- sekä demoluokan testausta ja koeajoja. Tällöin usein edetään scale-upissa niukasti kustannuspaineiden alla, jolloin mm. laite- ja putkistokustannuksissa ”suuruuden ekonomiaa” ei usein uskaltauduta hyödyntää. Lisäksi makrotalousmielessä mm. verotuksella on suuri vaikutus investointien elinkaaren aikaiseen kannattavuuteen esim. raaka-aineiden ja energian hintojen vaihtelujen kautta. Myös uusien lopputuotteiden osalta peli ei ole helpompaa – tiettyjen uusien biotuotteiden markkinat ja toimitusketjut ovat vasta muokkautumassa, jolloin näiden hintatiedon varaan on vaikea kannattavuuslaskelmia tehdä. Lopulta myös teolliset symbioosit vaatisivat melkoista yhteisöllisyyttä ja luottamusta eri toimijoiden välillä onnistukseen.

Erityisen olennaista on myös onnistua rahoittajien saamisessa, jolloin on osattava viestiä hankkeen takaisinmaksuajan lisäksi hankkeen elinkaaren aikaisista muista vastuullisuushyödyistä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä esim. paikallisten olosuhteiden parantumisessa (ns. sosioekonominen vaikutus). Toki lähtökohtaisesti valmistustoiminnan muutos- ja tehostamishankkeissa kaikkiaan säästöpotentiaali on osattava tuoda selkeästi esiin ja viestiä yritysjohtoa ja rahoittajia kiinnostavasti.

 

VAHTI- järjestelmä = nykyisin YLVA (Ympäristönsuojelun sähköisen valvonnan järjestelmä YLVA eli jäte- ja tuotetietojärjestelmä,  joka palvelee valtionhallintoa, viranomaisia, kuntia, yrityksiä, tutkijoita ja kansalaisia. Järjestelmään kerätään tietoa syntyvistä jätteistä ja jätehuollosta sekä esimerkiksi tuottajavastuun piiriin kuuluvista tuotteista, kuten pakkauksista. Tietoa hyödynnetään muun muassa ympäristövalvonnassa, tilastojen tuottamisessa, tutkimuksessa, jätehuollon kehittämisessä, kiertotalouden edistämisessä ja EU-raportoinnissa. Tietojärjestelmää päivitetään ympäristöministeriön toimesta parhaillaan kiertotaloutta paremmin palvelevaksi.

Onnistumisen edellytykset

Mutta kaikki nämä yllä esitetyt haasteet ovat ratkaistavissa yhteistyössä. Onnistumistarinoita löytyy jo useita kunhan tahtoa ja tietotaitoa löytyy. Sybimar Oy:n jalanjäljissä on hyvä jatkaa panostamista sivuvirtojen hyödyntämiseen matkalla kohti päästötöntä suljetun kierron konseptia.  Tuotepainotteisen markkinatutkimuksen lisäksi laitosinvestoinnissa liikkeelle kannattaa lähteä teknistaloudelliset tekijät tunnistamalla ja panostamalla hankkeen feasibility studyyn. Hankesuunnittelun alkupään selvityksiin panostaminen kuten

  • toiminnallisuus-,
  • rakennettavuus- sekä
  • prosessi- ja teknologiavaihtoehtojen selvitys,
  • säädösvaatimukset (kemikaali- ja tuoteturvallisuus ym.)
  • alustava investoinnin kustannusarviointi
  • ja aikataulutus

maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Hankkeen tavoitteiden ja käyttäjävaatimusten tunnistamisen jälkeen ketteryyttä ja tarpeidenmukaisuutta laitosinvestointeihin saadaan juuri näiden riittävien alkuselvitysten, pilot-testausten ja ketterien 3D-suunnittelutyökalujen sekä tapahtumapohjaisten simulointien avulla.. Hankkeen kannattavuuden hallinta ei siis sivuvirtojen hankkeissa ole negatiivinen haaste vaan pikemminkin osa projektin- ja riskienhallintaa sekä digitalisaation hyödyntämistä, jota me suunnittelutalot teemme mielellämme jatkossakin – kunhan viestintä lähitoimijoiden, viranomaisten sekä rahoittajien suuntaan toimii ja tahtotila kestäville uusille innovaatioille on yhteinen.

 

Lähteet:

ETL:n jäte- ja sivuvirtaselvitys (2016), Jenny Berg

Elintarviketeollisuuden tiekartta vähähiilisyyteen (2020), Pia Pohja

Sivuvirrasta raaka-aineeksi – Elintarviketeollisuuden biosivuvirrat Satakunnassa (2019), Maiju Tiiri

www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/palvelut/greenenergycases/sybimar_oy_suljetun_kierron_konsepti.13.html

 

 

 

 

 

 

Riina Brade

M.Sc , Chem Eng. & MBA - Ms Brade's 16 years experience covers competences from operative process development and project & research management to B-2-B sales and product category management. She has a lead auditor qualification in QEHS management systems and thorough knowledge of strategic busines development through management system auditing and respective qualify, environmental and safety improvement initiatives. Riina joined Elomatic in 2012 and currently works as a Sales Manager at the Vantaa office.

Intelligent Engineering

Uusin artikkeli

20/09/2022

Vaasan Sähkö tilasi Elomaticilta tulevaisuuden lämpöpumppulaitoksen suunnittelun ja projektinjohdon

Kirjoittanut By Elomatic Oy

Vaasan Sähkö rakennuttaa Påttin jätevedenpuhdistamon yhteyteen laitoksen, joka ottaa talteen hukkalämpöä puhdistetusta jätevedestä. Lämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon, missä se riittää lähes 2 000 omakotitalon tarpeisiin. Elomatic vastaa projektin kokonaisuudesta aina suunnittelu- ja hankintavaiheesta rakentamisen johtamiseen ja...

Read more » Lue lisää »
Top Engineer

Tavoitteena toimiva, tehokas ja turvallinen työtila – uusi valvomo Boliden Kokkolan sinkkivalimolle

Kirjoittanut Sanni Marttinen
Julkaistu

Boliden Kokkolan sinkkivalimoon on valmistunut uusi valvomotila, joka otettiin käyttöön marraskuun puolivälissä. Valvomon suunnittelussa haluttiin varmistaa, että tehokkuuden lisäksi myös loppukäyttäjien tarpeet ja näkemykset otettaisiin huomioon. Olimme yhteistyökumppanina sekä esiselvitysvaiheessa, että suunnittelussa.

Valvomon siirtämistä tehdassalissa toiseen paikkaan ryhdyttiin suunnittelemaan reilu vuosi sitten. Valvomo oli ahdas, sen puhtaanapito oli haastavaa ja sijainti hallissa oli hankala urakoitsijoiden ja vieralijoiden näkökulmasta. Tiedossa oli myös, että uuden automaatiojärjestelmän käyttöönoton seuraksena valvomo kävisi auttamattomasti liian pieneksi.

Uuden valvomon suunnittelu aloitettiin esiselvityksellä, jossa kartoitettiin valvomossa työskentelemistä ja sitä, millainen tila olisi paras tilaa käyttäville henkilöille. Valvomotilan käyttäjät, operaattorit pääsivät mukaan haastattelutilaisuuksiin, joissa selvitettiin tilan, työpisteiden, työympäristön ja informaation hallinnan toimivuutta, nykyvalvomon ongelmakohtia sekä tulevaisuuden vaatimuksia. Haastatteluiden lisäksi asiantuntijat perehtyivät valimoon havainnoimalla tiloja ja kulkureittejä.

Esiselvityksen jälkeen uudesta valvomotilasta laadittiin vaihtoehtoisia suunnitelmia ja niitä katselmoitiin tietokoneella 3D-mallin avulla. Hyvin realistisessa mallissa voitiin “liikkua” ja sen avulla mm. kalusteiden ja näyttöjen sijoittelua oli helpompi vertailla.

Lopputuloksena on nykyaikainen ja toimiva valvomotila!

Boliden Kokkolan sinkkivalimon valvomotila
Boliden Kokkolan sinkkivalimon valvomotila

 

Lue lisää käyttäjäkokemuksesta sivustoltamme »

Sanni Marttinen

Olen työskennellyt suunnittelijana Elomaticilla vuodesta 2006 alkaen. Erikoisosaaminen: käytettävyys, UX, hiljainen tieto ja kognitiiviset toiminnot.

Intelligent Engineering

Uusin artikkeli

20/09/2022

Vaasan Sähkö tilasi Elomaticilta tulevaisuuden lämpöpumppulaitoksen suunnittelun ja projektinjohdon

Kirjoittanut By Elomatic Oy

Vaasan Sähkö rakennuttaa Påttin jätevedenpuhdistamon yhteyteen laitoksen, joka ottaa talteen hukkalämpöä puhdistetusta jätevedestä. Lämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon, missä se riittää lähes 2 000 omakotitalon tarpeisiin. Elomatic vastaa projektin kokonaisuudesta aina suunnittelu- ja hankintavaiheesta rakentamisen johtamiseen ja...

Read more » Lue lisää »
Top Engineer

Varautuminen on osa vastuullista liiketoimintaa

Kirjoittanut Teemu Turunen
Julkaistu

”Yöpöydällä oleva kirja putoaa kolisten lattialle, kun haparoin kohti yöpöydällään olevaa puhelinta, koittaen samalla pohtia, kuka soittaa tähän aikaan yöstä. Viimein saan avattua puhelimen ja linja toisessa päässä on päälämpölaitoksen operaattori Rautio.

Huomenta, täällä Rautio. Nyt olis kuule piru merrassa… Lämpölaitoksen turva-automaatio on lähtenyt ajamaan kattilaa alas ja jotain ongelmaa on myös meidän sisäverkossa. Jostain syystä oikein mikään muukaan ohjelma ei tunnu avautuvan. Tuntuu, kuin mikään järjestelmä ei ottaisi käskyä vastaan…

Siis… Mitä siellä oikein tapahtuu, miksi kattila tulee alas?

Ei mitään tietoa, näytöt vaan menivät siniseksi ja sen jälkeen oikein mikään ei ole toiminut… Kävin kattomassa kentällä ja toistaiseksi alasajo mennyt hallitusti… Mutta nyt täytyy mennä, soita paikalle apuja!     – tuut, tuut,..

Unesta ei ole enää tähteillä rippeitäkään ja pää on täynnä ajatuksia, jotka pitäisi saada jonkinlaiseen järjestykseen. Mitä siellä oikein on menossa, onko tämä nyt se cyberhyökkäys, josta julkisuudessa on puhuttu, miten tämä voi sattua juuri tälle pakkasjaksolle, helkkari kun se automaation Jantunen rikkoi jalkansa laskettelureissulla eikä ole nyt käytettävissä,…

Nyt silmät kiinni ja muutama syvään hengitys. Mistähän lähtisi purkamaan asiaa… Ensin varmaan kokoon kriisiryhmä ja katsotaan miten se siitä lähtee selviämään.

Huomenta, nyt olisi tilanne päällä laitoksella, kokoonnutaan NH1:een kello 04:30, avaan tilannekuvan sitten…”

Edellinen on kuvitteellinen kuvaus lämpöyhtiön tuotantopäällikkö Koskelan yöllisestä heräämisestä. Esimerkki ei ole kuitenkaan vailla todellisuuspohjaa, sillä maailmalla on päästy hyökkäämään jopa ydinvoimaloiden järjestelmiin. Tämä on yksi esimerkki mahdollisesta, joskin varsin epätodennäköisestä uhasta, joka voi uhata energiantuotanto infrastruktuuria. Erilaisia uhkia on tietenkin laaja kirjo, lähtien luonnonmullistuksista ja epidemioista päätyen aina eri syistä johtuviin laajoihin tuotannollisiin häiriöihin.

Jotta uhat saataisiin minimoitua sekä tilanteessa toimittua tehokkaasti ja oikein, on tärkeää, että tilanteita varten tehdään suunnitelmat ja toimintaa harjoitellaan. Asiaa voidaan lähestyä kokonaisuudessaan esimerkiksi ISO22301 liiketoiminnan jatkuvuuden hallintajärjestelmä standardin kautta. Kyseinen standardi on todella laaja, mutta sen hyödyntäminen soveltuvin osin auttaa myös energiayhtiöitä minimoimaan tulevaisuuden riskikenttää.

Liiketoiminnan jatkuvuudenhallinta on prosessi, jonka tarkoituksena on turvata liiketoiminta ja sen keskeisten prosessien jatkuvuus keskeytys- ja häiriötilanteissa. Jatkuvuudenhallinta pitää sisällään esimerkiksi seuraavia kokonaisuuksia:

  • Häiriötilanteilta suojautuminen
  • Häiriötilanteiden esiintymisen todennäköisyyden pienentäminen
  • Varautuminen ja reagoiminen häiriötilanteisiin
  • Palautuminen häiriötilanteista

Konkreettisesti tässä prosessissa tuotetaan muodostetaan kuva nykytilasta ja riskikentästä, määritetään toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi, kehitetään dokumentaatiota (esimerkiksi ohjeet, toimintamallit, koulutusaineistot) ja muodostetaan toimintamallit harjoitella kriisitilanteita varten. Kokonaisuus noudattaa johtamisjärjestelmistä tuttua PDCA (Plan-Do-Check-Act) -mallia, jolloin toiminta saadaan liitettyä kiinteäksi osaksi yrityksen muuta toimintaa. Nykyiset digitaaliset työkalut antavat myös paljon mahdollisuuksia viestintään, dokumentaation hallintaan ja vaikkapa harjoitustoimintaan.

Varautumissuunnitelman muodostus

Jos haluat välttää Koskelan kohtalon, kerron mielelläni lisää. Voit myös tilata itsellesi Kaukolämpöyhtiön varautuminen poikkeustilanteisiin white paperin. White Paperissa kuvataan kuinka aloitat varautumissuunitelman teon.

Teemu Turunen

Phil. Lic. (Env. Science)

Teemu Turunen has extensive experience in energy and process consulting in several industries. He currently works as Business Development Director in the energy and process business area. His focus is to lead the development of sustainable solutions for future needs.

Intelligent Engineering

Uusin artikkeli

20/09/2022

Vaasan Sähkö tilasi Elomaticilta tulevaisuuden lämpöpumppulaitoksen suunnittelun ja projektinjohdon

Kirjoittanut By Elomatic Oy

Vaasan Sähkö rakennuttaa Påttin jätevedenpuhdistamon yhteyteen laitoksen, joka ottaa talteen hukkalämpöä puhdistetusta jätevedestä. Lämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon, missä se riittää lähes 2 000 omakotitalon tarpeisiin. Elomatic vastaa projektin kokonaisuudesta aina suunnittelu- ja hankintavaiheesta rakentamisen johtamiseen ja...

Read more » Lue lisää »
Top Engineer

Raakavesianalyysi – Voimalaitoshankkeiden usein unohdettu lähtötieto

Kirjoittanut Susanna Vähäsarja
Julkaistu

Vesianalyysi on tärkein lähtötieto uutta vedenkäsittelylaitosta suunnitellessa ja se vaikuttaa niin laitevalintoihin kuin laitteiden mitoitukseenkin. Investointiprojekteissa tehdään ennen projektin alkua paljon taustaselvityksiä liittyen projektin ja rakennettavan tuotantolaitoksen kannattavuuteen, laitostyyppiin ja laitoksen ajotapaan liittyen. Laitoksen sijaintipäätös tehdään huolellisten selvitysten perusteella ja maaperätutkimus tehdään yleensä osana näitä selvityksiä. Esisuunnittelun aikana tehdään yleensä päälaitetoimittajien kilpailutus ja vähintään alustava valintapäätös. Vaikka selvityksiä ja laskelmia tehdään, yksi pieneltä tuntuva mutta sitäkin tärkeämpi selvitys usein unohtuu: raakavesianalyysi.

Miksi raakavesianalyysi sitten on niin tärkeä? Voimalaitokset ovat teollisuuden suurimpia vedenkuluttajia. Vettä käytetään niin jäähdytykseen, vesi-höyrykierrossa kuin kaukolämpövetenä. Voimalaitosten vesi-höyrykierrossa ja kaukolämpöverkossa käytettävän veden laadulle on tarkat ohjearvot veden epäpuhtauksien aiheuttamien ongelmien (korroosio, saostumat) vähentämiseksi. Näiden laatuvaatimusten saavuttamiseksi voimalaitoksilla, jotka eivät saa lisävettä ulkopuoliselta laitokselta, on järjestäen jonkinlainen oma vedenkäsittely. Ja tämän vedenkäsittelyn valintaan ja suunnitteluun raakavesianalyysi on tärkein lähtötieto. Raakavesianalyysin puute havaitaan yleensä vasta varsinaisen toteutusprojektin alkaessa, jolloin vesinäytteitä otetaan ja analysoidaan kiireessä eikä aikaa useiden näytteiden analysoimiseen monesti ole.

Raakavesianalyysin puute havaitaan yleensä vasta varsinaisen toteutusprojektin alkaessa, jolloin vesinäytteitä otetaan ja analysoidaan kiireessä eikä aikaa useiden näytteiden analysoimiseen monesti ole

Vesianalyysi kertoo raakaveden laadusta. Tyypillisiä mitattavia suureita raakavesianalyysissä ovat:

  • Liuenneiden aineiden määrät
  • Kiintoaineen määrä
  • Orgaanisen aineen määrä
  • Veden kokonaiskovuus ja karbonaattikovuus
  • pH ja alkaliteetti
  • Kolloidisten aineiden määrä

 

Vesianalyysi on tärkein lähtötieto uutta vedenkäsittelylaitosta suunnitellessa ja se vaikuttaa niin laitevalintoihin kuin laitteiden mitoitukseenkin.

 

Esimerkiksi suolanpoistolaitoksen tekniikkaa valitessa on raakaveden suolapitoisuus ensisijainen valintakriteeri. Veden suolapitoisuus vaikuttaa suoraan ioninvaihtimien elvytyskemikaalikulutukseen, jolloin käänteisosmoosi tulee käyttökustannuksiltaan ioninvaihtoa edullisemmaksi raakaveden suolapitoisuuden ollessa korkea. Lisäksi, toisin kuin ioninvaihto, käänteisosmoosi pystyy liukoisten epäpuhtauksien lisäksi poistamaan myös kolloidisia epäpuhtauksia, jolloin se on ioninvaihtoa parempi valinta raakavedelle, joka sisältää paljon kolloidista ainetta.

Vedenpehmennys on yleisin ja yleensä riittävä vedenkäsittelymenetelmä lämpölaitosten sekä kaukolämmön lisäveden käsittelyyn. Pehmennyksessä vedestä poistetaan magnesiumin ja kalsiumin suolat eli ns. kovuussuolat. On kuitenkin muistettava, että vaikka kovuus onkin merkittävin matalapainekattiloissa ja kaukolämpöverkostoissa kattilan ja verkoston kuntoon vaikuttava veden laatusuure, ei kuitenkaan huomion kiinnittäminen pelkästään siihen riitä. Esimerkiksi EN-standardissa määritellään matalapaineisille kattiloille raja-arvot syöttö- ja kattilaveden rauta- ja kuparipitoisuuksille sekä orgaanisen aineen määrälle. Kaukolämpövedelle on kovuuden lisäksi määritelty ohjearvot myös kloridi-, bikarbonaatti ja rautapitoisuuksille. Nämä epäpuhtaudet eivät poistu vedenpehmennyksessä. Mikäli raakavedessä mitataan raja-arvoja korkeampia pitoisuuksia edellä mainittuja epäpuhtauksia, on pehmennystä täydennettävä muilla vedenkäsittelymenetelmillä tai valittava pehmennyksen sijaan esimerkiksi käänteisosmoosi vedenkäsittelyyn. Vedenpehmennyslaitteisto on yleisesti edullinen ja vähän tilaa vievä, jolloin muutokset / täydennykset siihen vaikuttavat paitsi tilantarpeeseen myös investointikustannuksiin. Näistä molempiin voi varautua teettämällä ja tarkastelemalla vesianalyysiä ajoissa.

Vaikka raakavesianalyysi olisikin saatavilla investointiprojektin alkaessa, on siinä kokemukseni mukaan usein puutteita. Tyypillisiä puutteita ovat:

  • Analyysejä on vain yksi, jolloin sen luotettavuudesta ei ole tietoa eikä pystytä sanomaan, miten esimerkiksi vuodenaikavaihtelut vaikuttavat vedenlaatuun (tärkeää luonnonvesien tapauksessa)
  • Analyysistä puuttuu olennaisia analyysisuureita. Esimerkiksi kattilan lisäveden käsittelyn kannalta yksi tärkeimpiä mittasuureita on veden silikaattipitoisuus, kun taas juomaveden kannalta kyseisellä suureella ei ole merkitystä. Tällöin käytettäessä juomavettä raakavetenä tulee veden silikaattipitoisuus tutkia erikseen vesilaitoksen tekemien analyysien lisäksi.
  • Analyysin mittayksiköt ovat epäselvät. Monille veden laatusuureille on käytössä useita eri mittayksiköitä, jolloin on hyvin tärkeää kirjata selvästi, mitä mittayksikköä on käytetty.
  • Analyysin termistö epäselvää eikä analyysistä selviä, mitä on mitattu
  • Analyysimenetelmää ei ole määritelty, jolloin analyysin lukija ei myöskään pysty tarkistamaan, mitä todennäköisimmin on mitattu eikä analyysiä pysty toistamaan.

Puutteellisen tai virheellisen vesianalyysin seurauksena on suuri riski, että vedenkäsittelylaitos joko yli- tai alimitoitetaan tai valitaan kohteeseen riittämätön/sopimaton vedenkäsittely. Hyvässä raakavesianalyysissä on sen sijaan:

  • Useita mittauksia eri vuosilta. Tämä on erityisen tärkeää luonnonvesien kohdalla
  • Hyvin dokumentoidut mittaukset
  • Tarvittavan vedenkäsittelyn mitoitukseen ja valintaan riittävät analyysit. Nämä katsotaan tapauskohtaisesti.
  • Analyysien tekijänä tunnettu akkredioitu laboratorio

Puutteellisen tai virheellisen vesianalyysin seurauksena on suuri riski, että vedenkäsittelylaitos joko yli- tai alimitoitetaan tai valitaan kohteeseen riittämätön/sopimaton vedenkäsittely. Seurauksina voi olla vedenkäsittelylaitteiden tihentynyt pesutarve likaantumisen johdosta sekä kasvaneet kemikaalikulutukset. Pahimmassa tapauksessa puutteellinen vedenkäsittely johtaa huonolaatuiseen lisäveteen, mikä aiheuttaa ongelmia erityisesti korkeapainekattiloille ja turbiinilaitoksissa vaikuttaen suoraan näiden takuisiin ja käyttöikään. Kaukolämpöverkostossa vastaavasti seurauksena ovat verkoston korroosio-ongelmat. Vedenkäsittelylaitteiden takuuarvot tuotetun veden laadulle myös mitätöityvät, mikäli käytössä oleva raakavesi ei vastaakaan laadultaan sopimuksessa määritettyä raakaveden laatua. Epäselvä raakavesianalyysi myös vaikeuttaa vedenkäsittelylaitteistojen tarjousvertailua, sillä toimittajaehdokkaat joutuvat arvailemaan vedenlaatusuureita ja tarjoukset eivät sen myötä ole enää vertailukelpoisia keskenään.

Raakaveden laatu vaikuttaa siis vedenkäsittelylaitteiden valintaan ja sitä kautta niiden tilatarpeeseen ja budjetointiin. Luotettavalla ja riittävän kattavalla vesianalyysillä, joka sisältää tuloksia useista mittauksista, saadaan parhaat edellytykset toimivan vedenkäsittelylaitteiston mitoitukseen ja laatutakuut tuotetun veden laadulle. Tässä onnistutaan parhaiten, kun vesianalyysejä teetetään jo laitoksen esisuunnitteluvaiheessa ja tarkastellaan alustavalla tasolla niiden vaikutusta vedenkäsittelyn valintaan. Näin varmistetaan, että investointiprojektin alkaessa on saatavilla riittävät lähtötiedot vedenkäsittelylaitteiston detaljisuunnitteluun ja annetaan vesilaitokselle onnistumisen edellytykset tuottaa kattilalaitoksen/turbiinin/kaukolämpöverkon vaatimusten mukaista lisävettä. Tällä ehkäistään monia laitoksen käyttöajan vesikemian ongelmia.

Susanna Vähäsarja

M.Sc , (Tech) Chemical Engineering - Ms. Vähäsarja is an IPMA Level C certified Project Manager and has a minor (candidate level) in management. She has been involved in power plant and energy consulting since 2007 and has worked on a wide range or projects including large EPCM and EPC projects (as an expert and/or sub-project manager) and smaller consulting assignments.

Intelligent Engineering

Uusin artikkeli

20/09/2022

Vaasan Sähkö tilasi Elomaticilta tulevaisuuden lämpöpumppulaitoksen suunnittelun ja projektinjohdon

Kirjoittanut By Elomatic Oy

Vaasan Sähkö rakennuttaa Påttin jätevedenpuhdistamon yhteyteen laitoksen, joka ottaa talteen hukkalämpöä puhdistetusta jätevedestä. Lämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon, missä se riittää lähes 2 000 omakotitalon tarpeisiin. Elomatic vastaa projektin kokonaisuudesta aina suunnittelu- ja hankintavaiheesta rakentamisen johtamiseen ja...

Read more » Lue lisää »
Top Engineer

Energiakatselmuksilla kohti hiilineutraalia toimintaa

Kirjoittanut Jussi Jääskeläinen
Julkaistu

Olemme toteuttaneet viimeisen kolmen vuoden aikana 41 energiakatselmusprojektia. Näistä kaksi on toteutettu ulkomailla oleviin kohteisiin. Katselmoidut yritykset ovat olleet eri teollisuuden aloilta (Kuva 1). Eniten katselmuksia on toteutettu elintarviketeollisuudelle. Jaetulla toisella sijalla ovat metsä- ja teknologiateollisuus. Kohdeyritykset ovat pääosin olleet suuryrityksiä, jotka ovat kuuluneet energiavaltaiseen teollisuuteen (energian loppukulutus vuositasolla vähintään 100 GWh).

 

Energiakatselmusten tarkastelukohteet ovat tyypillisesti ao. listan mukaisia. Näiltä osa-alueilta on myös löydetty merkittävimmät energiasäästökohteet:

  1. Prosessin ja kiinteistön lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät
  2. Kiinteistöjen ilmanvaihtojärjestelmät
  3. Kuivatus-, kypsytys- ja muut lämpökäsittelyprosessit
  4. Pumppaus- ja puhallinjärjestelmät
  5. Paineilmajärjestelmät
  6. Käyttövesijärjestelmät
  7. Valaistus

Järjestelmien tarkastelut on tehty pääosin paikan päällä kohteessa. Näihin on sisältynyt erilaisia kenttämittauksia, olemassa olevan mittausdatan jalostamista sekä yhteisiä ideointisessioita. Jotain katselmuksia on toteutettu puhtaasti mittausdatan pohjalta. Näissä tapauksissa automaatiojärjestelmistä ja niiden tietokannoista on kerätty mittausdataa eri vuodenajoilta. Näihin on yhdistelty energian toimittajilta saatavaa kulutusdataa. Lopputuloksena on syntynyt kuvaukset kohteen energiankulutusjakaumista, tehokkuuden nykytilasta sekä toimenpidesuositukset energiatehokkuuden parantamiseksi.

Välillä kuuluu ”soraääniä” energiakatselmusten hyödyistä, esim. ”katselmus ei vielä säästä mitään”. Meidän kokemuksemme kuitenkin on, että katselmuksen avulla löydetään varsin usein käyttöteknisiä toimenpiteitä, joiden toteuttaminen ei vaadi investointeja ollenkaan. Jos järjestelmien katselmointia ei ole tehty energiatehokkuuden osalta lähiaikoina, voimme vakuuttaa, että investointi energiakatselmointiin maksaa itsensä takaisin alle vuodessa. Tämän päälle syntyy vielä hyviä investointimahdollisuuksia energiatehokkuuden edistämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.

Tulosten valossa, kun vedetään yhteen kaikki 41 energiakatselmusta (kuva 1), saadaan keskimääräisiksi säästöpotentiaaleiksi sähkön osalta 860 MWh/a ja lämmön osalta 4600 MWh/a. Päästövaikutuksiltaan nämä energiansäästöt vastaavat noin 890 tn CO2 päästöjä vuodessa per katselmoitu yritys. Vedensäästön osalta keskiarvolukema on 46 500 m3/a. Kustannussäästöinä nämä vastaavat noin 205 000 euroa vuodessa. Toimenpiteiden suora takaisinmaksuaika oli keskimäärin kolme vuotta. Keräämämme tilaston mukaan, energiakatselmuksen kustannus on ollut keskimäärin noin 7-8 % löydetystä säästöpotentiaalista. Näiden tulosten valossa on helppo perustella energiakatselmoinnin tärkeyttä osana energiajohtamista. Sen pohjalta on hyvä lähteä luomaan tiekarttaa kohti energiatehokasta ja hiilineutraalia toimintaa.

Energiatehokkuustoimenpiteiden toteutuksissa kannattaa hyödyntää katselmoijille kertynyttä kokemusta kohteesta. Tyypillisesti investointia vaativat säästötoimenpiteet käyvät läpi seuraavat vaiheet:

  1. Energiakatselmus
  2. Suunnittelu
  3. Hankinta
  4. Toteutus
  5. Käyttöönotto

Näiden osalta on järkevää pyytä katselmoijataholta esitystä jatkotoimista. Asiaa helpottaaksemme, olemme koonneet tsekkilistan onnistuneen energiatehokkuusinvestoinnin läpiviennistä.

 

Jussi Jääskeläinen

Design Manager,
Efficiency Solutions

Jussi Jääskeläinen has worked in process industry development and energy efficiency service positions since 2004. He has experience in process development, production line energy efficiency and industrial energy audits. He is also thoroughly familiar with energy efficiency monitoring systems and process diagnostics. He currently works as Design Manager, Efficiency Solutions, at Elomatic’s Jyväskylä office and is responsible for developing Elomatic’s data analysis services.

Intelligent Engineering

Uusin artikkeli

20/09/2022

Vaasan Sähkö tilasi Elomaticilta tulevaisuuden lämpöpumppulaitoksen suunnittelun ja projektinjohdon

Kirjoittanut By Elomatic Oy

Vaasan Sähkö rakennuttaa Påttin jätevedenpuhdistamon yhteyteen laitoksen, joka ottaa talteen hukkalämpöä puhdistetusta jätevedestä. Lämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon, missä se riittää lähes 2 000 omakotitalon tarpeisiin. Elomatic vastaa projektin kokonaisuudesta aina suunnittelu- ja hankintavaiheesta rakentamisen johtamiseen ja...

Read more » Lue lisää »
Top Engineer

Tulevaisuus on muutoksenhallintaa 

Kirjoittanut Teemu Turunen
Julkaistu

Tämä on jatko-osa nro 4 aiemmin julkaistuun blogiin Tuloksiin hallituilla ja suunnitelluilla investoinneilla.

Tutustuessani uuteen ISO45001-standardiin, muutoksenhallinta oli siinä minulle aivan uusi asia: Miten varmistetaan muutostilanteissa, että turvallisuusasiat on huomioitu. Esimerkiksi jos tehtäisiin muutoksia automaatiojärjestelmän ohjauksiin, olisi varmistettava, ettei uusi ohjaus missään tilanteessa aiheuttaisi turvallisuusriskiä. Tähän on olemassa turvallisuuspuolella työkaluja, joiden avulla on mahdollista analysoida muutoksen riskejä. Tämän pohjalta näkisin, että muutoksenhallinta pitäisi olla mukana myös energiatehokkuustoimenpiteissä. Esimerkiksi jos oltaisiin investoimassa prosessiin tulevaan lämpöpumppuun, olisi analysoitava seuraavia asioita: Millaisia vaikutuksia uusi kokonaisuus toisi?; Mitä rajoituksia olemassa oleva prosessi sille asettaisi?; Ennen kaikkea, kuinka varmistettaisiin, että uusi laite otettaisiin käyttöön asianmukaisesti ja käyttäjät ymmärtäisivät sen ajamisen riittävän hyvin? Tallaiseen toimintamalliin en ole energiapuolella törmännyt.

 

Tästä päästäänkin kohti yhtä turvallisuus- ja energiatehokkuustoiminnan tärkeintä palasta eli ihmistä. Kun uusia toimintamalleja ajetaan sisään, on meillä aina käsissämme muutoksen johtamishanke. Liian usein molemmissa aihealueissa näkee tapauksia, joissa uusi toimintamalli on ohjeistettu ja tämän jälkeen jätetty ”herran haltuun”. Mielestäni tässä vaiheessa ollaan vasta hyvin alkutaipaleella ja tämän jälkeen vaaditaan paljon valvontaa, opastusta ja kehitystyötä, jotta toimintamallin muutoksella saavutetaan haluttu vaikutus. On hyvin tärkeää, ettei ihmistä kaikkine inhimillisine piirteineen unohdeta tehostamishankkeissa, vaan tämä huomioitaisiin jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Osallistaminen on asia, jota käytetään paljon turvallisuusasioissa: Kun henkilö itse pääsee vaikuttamaan muutosprosessiin, adaptoi hän sen paljon helpommin. Vastaavaa toimintamallia olisi hyvä hyödyntää myös esimerkiksi tehokkaampien ajomallien käyttöönotoissa. Osaltaan haasteeseen vastaa myös automaation tuomat mahdollisuudet ja uskon, että tulevaisuudessa koneoppiminen oppii asioita meidän monen puolesta, mutta kokonaan inhimillistä vaikutusta ei voida ainakaan vielä lähitulevaisuudessa sivuuttaa.

 

Turvallisuuden edistämisessä koulutus on tärkeä osa työtä, jolla varmistetaan, että uudet toimintamallit, ohjeet ja säännöt saadaan koko henkilöstön tietoon. Vastaavasti energiatehokkuustyössä koulutus on mielestäni aliarvostettu kokonaisuus, vaikka esimerkiksi ISO50001-järjestelmä varsin yksiselitteisesti siihen velvoittaakin. Monesti olen kuullut sanottavan, että operaattorithan ajavat joka päivä prosessia, joten kyllä he tietävät kuinka se toimii. Näinhän se on, he ovat prosessin parhaita asiantuntijoita, mutta miksi eri vuorojen välillä on löydettävissä yli 10%:sia eroja ajon energiatehokkuudessa? Uskon, että yksi vastaus tähän on, etteivät käyttäjät ymmärrä energiatehokkuutta kokonaisuutena ja ’se’ käytössä oleva prosessin helppo ajotapa ei välttämättä ole ’se’ taloudellisin. Suunnittelemalla koulutus hyvin, voisi sen vaikutus olla merkittävä esim. mahdollistaen tiedon jaon vuorojen välillä ja avaten eri ajomallien kustannusvaikutuksia. Tämä voitaisiin mieltää yhdeksi tavaksi osallistaa henkilöstöä energiatehokkuustyöhön ja uskon, että tätä kautta olisi saavutettavissa merkittäviä tuloksia.

 

Kuten tiedetään, tulevaisuutta on hyvin vaikea ennustaa. Mutta edellisen pohdiskelun pohjalta uskaltautuisin heittämään loppuun neljä aihealuetta, jotka nousevat tärkeään rooliin tulevaisuudessa energiatehokkuuden toimintakentälle ja kaikkiin näihin on hyviä käytäntöjä saatavissa työturvallisuuspuolelta:

  1. Kokonaisuuden hallinta korostuu.
  2. Hankkeiden kokonaisvaltainen valmistelu nousee tärkeään rooliin.
  3. Automaatio tuo mahdollisuuksia, mutta osaltaan monimutkaistaa maailmaa.
  4. Inhimillistä puolta ei saa unohtaa – osallistaminen työn arkeen.

 

Tsemppiä tehostamistyöhön!

 

Teemu Turunen

Phil. Lic. (Env. Science)

Teemu Turunen has extensive experience in energy and process consulting in several industries. He currently works as Business Development Director in the energy and process business area. His focus is to lead the development of sustainable solutions for future needs.

Intelligent Engineering

Uusin artikkeli

20/09/2022

Vaasan Sähkö tilasi Elomaticilta tulevaisuuden lämpöpumppulaitoksen suunnittelun ja projektinjohdon

Kirjoittanut By Elomatic Oy

Vaasan Sähkö rakennuttaa Påttin jätevedenpuhdistamon yhteyteen laitoksen, joka ottaa talteen hukkalämpöä puhdistetusta jätevedestä. Lämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon, missä se riittää lähes 2 000 omakotitalon tarpeisiin. Elomatic vastaa projektin kokonaisuudesta aina suunnittelu- ja hankintavaiheesta rakentamisen johtamiseen ja...

Read more » Lue lisää »
Top Engineer

Tuloksiin hallituilla ja suunnitelluilla investoinneilla

Kirjoittanut Teemu Turunen
Julkaistu

Tämä on jatko-osa nro 3 aiemmin julkaistuun blogiin Energiatehokkuus täytyy tuoda näkyväksi

(lisää…)

Tags
Avainsanat
Teemu Turunen

Phil. Lic. (Env. Science)

Teemu Turunen has extensive experience in energy and process consulting in several industries. He currently works as Business Development Director in the energy and process business area. His focus is to lead the development of sustainable solutions for future needs.

Intelligent Engineering

Uusin artikkeli

20/09/2022

Vaasan Sähkö tilasi Elomaticilta tulevaisuuden lämpöpumppulaitoksen suunnittelun ja projektinjohdon

Kirjoittanut By Elomatic Oy

Vaasan Sähkö rakennuttaa Påttin jätevedenpuhdistamon yhteyteen laitoksen, joka ottaa talteen hukkalämpöä puhdistetusta jätevedestä. Lämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon, missä se riittää lähes 2 000 omakotitalon tarpeisiin. Elomatic vastaa projektin kokonaisuudesta aina suunnittelu- ja hankintavaiheesta rakentamisen johtamiseen ja...

Read more » Lue lisää »
Top Engineer

Energiatehokkuus täytyy tuoda näkyväksi – Viestintä tärkeässä roolissa

Kirjoittanut Teemu Turunen
Julkaistu

Tämä on jatko-osa nro 2 aiemmin julkaistulle blogille Turvallisuusjohtamisesta mallia energiatehokkuustyöhön

(lisää…)

Tags
Avainsanat
Teemu Turunen

Phil. Lic. (Env. Science)

Teemu Turunen has extensive experience in energy and process consulting in several industries. He currently works as Business Development Director in the energy and process business area. His focus is to lead the development of sustainable solutions for future needs.

Intelligent Engineering

Uusin artikkeli

20/09/2022

Vaasan Sähkö tilasi Elomaticilta tulevaisuuden lämpöpumppulaitoksen suunnittelun ja projektinjohdon

Kirjoittanut By Elomatic Oy

Vaasan Sähkö rakennuttaa Påttin jätevedenpuhdistamon yhteyteen laitoksen, joka ottaa talteen hukkalämpöä puhdistetusta jätevedestä. Lämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon, missä se riittää lähes 2 000 omakotitalon tarpeisiin. Elomatic vastaa projektin kokonaisuudesta aina suunnittelu- ja hankintavaiheesta rakentamisen johtamiseen ja...

Read more » Lue lisää »
Top Engineer

Turvallisuusjohtamisesta mallia energiatehokkuustyöhön

Kirjoittanut Teemu Turunen
Julkaistu

Törmäsin ensimmäisen kerran otsikon ajatukseen jo useampi vuosi sitten, kun keskustelin suuresti arvostamani energia-osaajan SSAB:n energiapäällikön, Mikko Lepistön, kanssa. Hän oli tapansa mukaan pohtinut asioita hyvin syvällisesti ja kokonaisvaltaisesti esittäen eräässä tapaamisessa ajatuksen, että energiatehokkuustyössä pitäisi ottaa oppia turvallisuustyöstä. Ajatus jäi minulle ”pyörimään takaraivoon” ja nousi uudelleen mieleen, kun työskentelin edellisen vuoden UPM Plywoodilla HSE -päällikkönä. Tänä aikana ymmärsin käytännössä, mitä Mikko oli vuosia sitten oikein tarkoittanut. Avaan viime vuoden aikana kertyneitä oppeja neliosaisen blogin kautta käsitellen asiaa seuraavien kokonaisuuksien kautta:

(lisää…)

Tags
Avainsanat
Teemu Turunen

Phil. Lic. (Env. Science)

Teemu Turunen has extensive experience in energy and process consulting in several industries. He currently works as Business Development Director in the energy and process business area. His focus is to lead the development of sustainable solutions for future needs.

Intelligent Engineering

Uusin artikkeli

20/09/2022

Vaasan Sähkö tilasi Elomaticilta tulevaisuuden lämpöpumppulaitoksen suunnittelun ja projektinjohdon

Kirjoittanut By Elomatic Oy

Vaasan Sähkö rakennuttaa Påttin jätevedenpuhdistamon yhteyteen laitoksen, joka ottaa talteen hukkalämpöä puhdistetusta jätevedestä. Lämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon, missä se riittää lähes 2 000 omakotitalon tarpeisiin. Elomatic vastaa projektin kokonaisuudesta aina suunnittelu- ja hankintavaiheesta rakentamisen johtamiseen ja...

Read more » Lue lisää »
Top Engineer

Copyright © 2020 – Elomatic, All rights reserved