Visions of Tomorrow – Engineered Today
Search

Ajanhallinta on keskeinen tekijä tulevaisuuden energiajärjestelmissä

Kirjoittanut Teemu Turunen
Julkaistu

Stephen Hawking on käynyt kirjassaan Ajan lyhyt historia, läpi maailmankaikkeutemme kehitystä ja kuinka aika on olennainen osa sitä. Aikakäsitys on historian saatossa muuttunut ja aina 1900-luvun vaihteeseen saakka uskottiin absoluuttiseen aikaan. Suhteellisuusteoria toi tulleessaan ajan suhteellisuuden, jolloin jokaisen havaitsijan todettiin mittaavan omaa aikaansa. Toinen kirjassa useammassa kohdassa viitattu suure on entropia, joka kuvaa epäjärjestyksen kasvua. Entropia määrittää ajalle myös suunnan, jolloin aika kulkee menneisyydestä kohti tulevaisuutta. Miten tämä kaikki liittyy energiasektoriin, miksi aika on tärkeää ymmärtää juuri nyt ja mitä tällä on saavutettavissa? Paljon isoja kysymyksiä ja toivottavasti valaisevia vastauksia.

Paljon puhutaan meneillään olevasta energiamurroksesta, jossa kuljetaan kohti puhtaampaa energiantuotantoa ja -käyttöä. Tässä valtavassa murroksessa ajanhallinta nousee keskeiseen rooliin, kun mietitään tulevaisuuden investointeja, niiden optimaalista ajankohtaa sekä käytössä olevan teknologian kehitysvauhtia. Suhtautuminen aikaan jakaantuu tällä hetkellä energiayhtiöissä karkeasti kahteen päälinjaan, toiset ovat päätyneet odottamaan tilanteen selkeytymistä ja vastaavasti toiset ovat lähteneet rohkein askelin investoimaan puhtaaseen energiantuotantoon ja tulevaisuuden ratkaisuihin. Valintaan vaikuttaa tietenkin vahvasti kunkin yhtiön nykytila ja esimerkiksi tuotantorakenne. Joka tapauksessa, jokainen yhtiö joutuu tulevaisuutta tarkastelemaan sekä priorisoimaan toimiaan ja investointejaan. Tämä työ täytyy tehdä hyvin suunnitellusti ja perustuen esimerkiksi skenaariotyöskentelyyn, jonka tuloksia päivitetään aktiivisesti tulevaisuudessa.

Kun tullaan pitkän tähtäimen aikaskaalasta lyhyempään aikatasoon, on havaittavissa, että myös tulevaisuuden energiajärjestelmissä vuodenaikariippuvuus osa sitä. Merkittävin tekijä on tietenkin lämpötilan vaihtelu vuodenaikojen välillä, mutta systeemiin on tulossa myös uusia tekijöitä. Vuodenaikariippuvuus voi jopa lisääntyä esimerkiksi tuuli- ja aurinkosähkön osuuden kasvaessa. Toisaalta vuodenaikariippuvuutta pyritään hyödyntämään jatkossa yhä enemmän esimerkiksi lämmön ja kylmän kausivarastojen avulla. Tästä esimerkkinä on Helenin ja Vantaan energian kalliovarastoprojektit, joihin ladataan energiaa silloin kuin sitä on ylen määrin/halvalla saatavissa ja vastaavasti puretaan toisena vuodenaikana/kuormituspiikeissä. Myös energiankäyttöön on tulossa muutoksia, josta esimerkkinä on jäähdytyksen tarpeen kasvu tulevaisuudessa. Toisaalta tämä vuodenaika näkökulma kytkeytyy osaksi myös tulevaisuuden energiantuotantoinvestointeja, sillä tietyt kaukolämpöverkon tietyt osat voidaan kesäisin tuottaa täysin, vaikka teollisuuden hukkalämmöillä, jota talvisin tukee keskitetty lämmöntuotanto.

Tulevaisuuden energiajärjestelmissä tulee osaltaan tapahtumaan kehitystä, jota voitaisiin verrata entropiaan. Nykyinen varsin keskitettyyn energiajärjestelmään tulee mukaan hajautettua energiantuotantoa, mikä puolestaan tulee monimutkaistamaan järjestelmää. Tälle järjestelmälle on tyypillistä myös suunta kohti lyhyemmän aikatason hallintaa, sillä esimerkiksi sähköllä tullaan tekemään kauppaa varttitasolla ja varsin muuttuvia hukkalämpöjä hyödynnetään kaukolämpöverkossa. Näin ollen järjestelmää on tarkasteltava ainakin tuntitasolla, paikoin jopa minuuttitasolla. Osaltaan tähän voidaan vastata erilaisilla energian varastointiratkaisuilla (sähköakut ja lämpö/kylmävarastosäiliöt) ja toisaalta siihen on mahdollista vaikuttaa panostamalla älykkääseen ohjaukseen. Ohjauksessa on myös huomioita edellä mainittu entropia näkökulma, jossa systeemeistä tulee yhä monimutkaisempia ja ääritilanteissa jos käytetään koneoppivia järjestelmiä, käyttäjä ei edes täysin ymmärrä järjestelmän käyttäytymistä.

Aikatasonhallinta tulee olemaan keskeinen tekijä tulevaisuuden energiajärjestelmää ja tämä tuo energiasektorille sekä uhkia, että mahdollisuuksia. Ensinnäkin onnistunut ajanhallinta tuo mukanaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jolloin hyödyt tulevat esimerkiksi sähkökaupan, kysyntäjouston tai vaikkapa polttoaineensäästön kautta. Toisaalta onnistuneella kokonaisuuden ohjauksella (= ajanhallinnalla) voidaan vaikuttaa tulevaisuuden investointikustannuksen suuruuteen ja tätä kautta parantaa toiminnan kannattavuutta. Käytännössä tämä voi tarkoittaa yksittäisten prosessien säätöjen onnistumisen lisäksi kokonaisuuden hallintaa ylätasolla. Tiedon täytyy myös liikkua useammasta järjestelmästä toiseen ja dataa pitää lukea myös ohjausjärjestelmien ulkopuolisista lähteistä (esimerkiksi energian hinta, sääennuste jne.)

Vastaavasti haastepuolella tulee selkeästi olemaan energiajärjestelmän monimutkaistuminen ja hajaantuminen. Huonosti johdettuna ja ymmärrettynä tämä voi lisätä energiayhtiön kustannuksia. Huomioitavaa on, että eri kokoisilla yhtiöillä on käytössään erilainen määrä tasaavaa kapasiteettia (kuluttajat, verkon laajuus, olemassa olevat kallioluolat,), jolloin myös systeemin ”aikapuskurit” ovat erilaisia, mikä voi haastaa erityisesti pienempiä yhtiöitä tulevaisuudessa.

Ajanhallinta tuleekin olemaan osa energiatulevaisuuden johtamista ja mielestäni nyt ollaan pienessä mittakaavassa uuden äärellä, aivan kuten fyysikot olivat ajan suhteen vuonna 1915. Positiivista tilanteessa on, ettei meidän tarvitse keksiä uudelleen suhteellisuus teoriaa, vaan riittää, että kootaan sopivat osaajat yhteen ja lähdetään ratkomaan haasteita yhteistyössä.

Teemu Turunen

Phil. Lic. (Env. Science)

Teemu Turunen has extensive experience in energy and process consulting in several industries. He currently works as Business Development Director in the energy and process business area. His focus is to lead the development of sustainable solutions for future needs.

Intelligent Engineering

Uusin artikkeli

20/09/2022

Vaasan Sähkö tilasi Elomaticilta tulevaisuuden lämpöpumppulaitoksen suunnittelun ja projektinjohdon

Kirjoittanut By Elomatic Oy

Vaasan Sähkö rakennuttaa Påttin jätevedenpuhdistamon yhteyteen laitoksen, joka ottaa talteen hukkalämpöä puhdistetusta jätevedestä. Lämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon, missä se riittää lähes 2 000 omakotitalon tarpeisiin. Elomatic vastaa projektin kokonaisuudesta aina suunnittelu- ja hankintavaiheesta rakentamisen johtamiseen ja...

Read more » Lue lisää »
Top Engineer

Sektori-integraatio, miksi se vaatii keskustelua eri toimijoiden välillä?

Kirjoittanut Teemu Turunen
Julkaistu

Energia-ala ja teollisuus ovat nyt ja tulevaisuudessa ennennäkemättömän muutoksen kourissa, kun koko yhteiskunta suuntaa kohti puhtaampaa huomista.

EU:n tasolla termi sektori-integraatio on noussut yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi, pyrittäessä hiilineutraalisuus tavoitteisiin. Sektori-integraatiossa muodostuu uudenlaisia linkkejä sektoreiden, energiankantajien, infrastruktuurien ja teknologioiden välillä ja olennaisena osana toimintaa on avoin kommunikaatio eri toimijoiden välillä. Toistaiseksi yksi hidaste yhteistoiminnalle on, etteivät eri osapuolet ymmärrä riittävästi toistensa toimintaa ja sen reunaehtoja. Raja-aitojen madaltamiseksi on joskus hyvä pyrkiä asettumaan toisen rooliin. Lähdetään ensin tarkastelemaan näiden toimijoiden tilannetta käännettynä toisen näkökulmaan sopivaksi.

Energiayhtiöiden liiketoiminta on osaltaan hyvin paikallista, minkä moni mieltää vakaaksi tuotoksi monopoliasemassa. Muuttuvassa maailmassa tilanne ei kuitenkaan ole näin ruusuinen, sillä sekä julkinen valta, että kuluttajat painostavat energiayhtiöitä muuttamaan toimintaansa puhtaammaksi. Teollisuudessa vastaava tilanne olisi, jos lainsäädännöllä kiellettäisiin jonkun kemianprosessin yksi pääraaka-aineista, aivan kuten kivihiilestä ja turpeesta pyritään nyt eroon. Esimerkiksi vanerintekijä saisi pärjätä ilman hartsia liimassaan ja kartonkikoneelta kiellettäisiin kierrätysraaka-aineen käyttö. Samaan aikaan teollisuusyrityksen pitäisi suunnitella, kuinka muuttaa nykyinen iso tuotantolinja muutetaan tulevaisuudessa useaksi pienemmäksi linjaksi, joiden teknologioista osa on vielä kehitysasteella. Eikä tässä vielä kaikki, sillä tulevaisuudessa kyseiseen prosessiin on tulossa ulkoisia toimijoita (isoja ja pieniä), jotka tilanteen mukaan ovat välillä tuotteen ostajia ja välillä sen tuottajia.

Nämä tuottajat palauttavat tuotantonsa takaisin tähän pääprosessiin valitsemallaan hetkellä, aivan kuten hukkalämpöjä palautetaan kaukolämpöverkkoon nyt ja jatkossa. Jotta tilanne ei olisi liian helppo, tieto tästä tuotannosta tulisi aina viiveellä operaattorille, jolloin hän ei olisi missään tilanteessa tietoinen, paljonko kullakin hetkellä tuotetta olisi säiliössä. Tässäkin tilanteensa prosessia olisi pystyttävä ajaman tehokkaasti ja tasalaatuisesti jokaisen loppuasiakkaan speksi mukaisesti. Jatkossa kyseiselle teollisuusprosessille on tulossa yhä uusia kilpailijoita, jotka tuottavat samaa tuotetta, mutta niiden toimitusvarmuutta, hinnoittelua ja markkinan kasvamista ei säädeltäisi julkisen vallan toimesta, kuten tämän teollisuusyrityksen toimintaa säädellään.

Muutos ei koske vain energia-alaa

Meneillään oleva muutos ei koske vain energia-alaa, vaan haasteita tulee olemaan myös teollisuuden puolella. Asiakkaiden vaatimukset hiilineutraalisuuteen tulevat näkymään myös teollisuuden haastekentällä, jossa tällä hetkellä CO2 ekvivalentti on terminä yhtä tuttu kuin koronaviruksen kiinnittymismekanismit ACE12 -reseptoreihin. Jatkossa sen hyödykkeen tuottaminen, jota on aiemmin tullut töpselistä ja putkesta voi jatkossa olla kiinteä osa päivittäistä toimintaa; kuormaa otetaan pois verkosta tai lisätään verkkoon sähkön hinnan mukaan ja prosessi voi olla lämpöpumppujen välityksellä kiinni kaukolämpöverkossa. Teknisesti ei kuulosta vaikealle, mutta on hyvä muistaa, että teollisuudessa organisaatiot ovat yhä matalampia ja esimerkiksi käyttöpäällikön toimenkuvaan voi kuulua henkilöstöhallintoa, turvallisuusasioita, tuotannon ongelman ratkaisua ja osallistumista kehitysprojekteihin, jolloin kaikki uudet työkokonaisuudet ovat pois jostakin muusta. Lisäksi tuotantolaitoksella pääfokus on aina laadukkaassa ja tehokkaassa tuotannossa, jolloin myös osaamisen kasvattaminen ja ylläpito nousee tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi. Toistaiseksi aika harva tehtaan käyttöinsinööri puhuu megawatteja tai kaukolämpöverkon Pascaleita, mutta tulevaisuudessa toivottavasti yhä useampi.

Kuten edeltä huomataan, toimiva yhteistyö (ja myös sektori-integraatio) vaatii keskustelua ja ymmärryksen lisäämistä toistensa toiminnoista. Molemmilla osapuolilla tulee olemaan haasteita tulevaisuudessa, mutta yhdessä tekemällä nämä ratkeavat helpommin. Myös kokonaisuuden hallinta tulee olemaan tärkeässä roolissa yhteistyössä, ettei ajauduta kummankaan kannalta osaoptimointiin. Joskus yhteistyötä voi helpottaa myös asiantunteva energiakonsultti, joka tulee myös olemaan yksi sektori-integraation keskeisiä toimijoita. Uskomme vahvasti, että haasteet on mahdollista muuttaa mahdollisuudeksi, jossa toimijat voivat tehostaa liiketoimintaansa samalla kun maailma liikkuu kohti hiilineutraalisuutta.

Tags
Avainsanat
Teemu Turunen

Phil. Lic. (Env. Science)

Teemu Turunen has extensive experience in energy and process consulting in several industries. He currently works as Business Development Director in the energy and process business area. His focus is to lead the development of sustainable solutions for future needs.

Intelligent Engineering

Uusin artikkeli

20/09/2022

Vaasan Sähkö tilasi Elomaticilta tulevaisuuden lämpöpumppulaitoksen suunnittelun ja projektinjohdon

Kirjoittanut By Elomatic Oy

Vaasan Sähkö rakennuttaa Påttin jätevedenpuhdistamon yhteyteen laitoksen, joka ottaa talteen hukkalämpöä puhdistetusta jätevedestä. Lämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon, missä se riittää lähes 2 000 omakotitalon tarpeisiin. Elomatic vastaa projektin kokonaisuudesta aina suunnittelu- ja hankintavaiheesta rakentamisen johtamiseen ja...

Read more » Lue lisää »
Top Engineer

Elintarviketeollisuuden sivuvirroista tekoihin

Kirjoittanut Riina Brade
Julkaistu

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Joko jäte- ja sivuvirtojen hyödyntäminen on saatu uuteen vauhtiin ja taloudellisesti kannattavaksi toiminnaksi elintarviketeollisuudessa? Vai vieläkö haasteita riittää perustella kiertotalousratkaisujen kannattavuutta ja saavutettavia taloudellisia etuja?

Elintarviketeollisuudessa sivuvirtoja eittämättä syntyy oleellisena osana tuotteen valmistusprosessia, osin laatupoikkeamina tai myös tuotevaihtojen ja prosessien aloitusten ja lopetusten yhteydessä. Määriltään suurimpia sivu- ja jätevirtoja olivat ETL: n jäte- ja sivuvirtaselvityksen 2016 mukaan soluneste, multa, eläinperäiset sivutuotteet, liete, mäski ja vihannesten ja juuresten kuoret. Seuraavaksi suurimmiksi nousi esiin muun muassa maitohuuhde, hera, viljaperäinen jäte ja taikinajäte.

Perinteisesti elintarvikkeeksi päätymätöntä materiaalia on hyödynnetty eri tavoin – useimmiten rehuna, lannoitteena tai energiana.  Elintarvikeyrityksillä on jo pitkiä perinteitä ja tietotaitoa sivuvirtojen ohjaamisesta erilaisiin hyödyntämistarkoituksiin, jotta niissä olevat ravinteet ja energia saataisiin kiertoon. Ts. ruoantuotannossa sivuvirtojen hyödyntäminen ei sinänsä ole mikään uusi ilmiö. Elintarviketeollisuuden sivuvirrat kun sisältävät ETL:n jäte- ja sivuvirtaselvityksen 2016 mukaan paljon arvokkaita ravintoaineita kuten proteiineja, rasvoja ja hiilihydraatteja sekä mineraaleja ja hivenaineita kuten vitamiineja, joiden arvo voidaan hyödyntämisen avulla säilyttää mahdollisimman pitkään. Lisäksi vuonna 2016 voimaan tullut orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on edelleen tehostanut sivuvirtojen hyödyntämistä.

Mutta löytyykö vielä parannettavaa hyödynnettävyydessä perinteisten tapojen ja energia käytön lisäksi? Kuinka saisimme sivuvirtojen arvoa jalostuksella kannattavasti edelleen kasvamaan? Mikä vaikuttaa innovaatioista ponnistavaan laitosinvestoinnin kannattavuuteen kaikkiaan?

Battles to win

Ensisijaisesti EU:n lainsäädäntö ja sääntely on merkittävässä roolissa ja luovat pohjan toteutuskelpoisille innovaatioille ja teollisille investoinneille, parhaimmillaan jopa lisäävät investointi-intoa. Lähes jatkuvasti päivittyvä lainsäädäntö kuitenkin haastaa edelleen sivuvirtojen hyödyntämistä – esimerkiksi eläinperäisiä sivutuotteita koskevaa lainsäädäntöä täydentää EU:n asetuksen lisäksi rehu-, lannoite- ja ympäristölainsäädäntö sekä eläintautilaki ja jopa VAK-lainsäädäntö. Ts. tulkittavaa ja viranomaisvaatimuksia riittää. Lisäksi elintarvikekäyttöön tulevia uutuuksia saattaa velvoittaa uuselintarvikeasetus (EU) 2015/2283 joka hyväksymisprosessi tunnetusti kestää ja vaatii melkoista tausta- ja turvallisuusselvittelyä.  Usein myös näiden uuselintarvikkeiden analytiikka vaatii kehitystä, jotta tuotteen puhtaus, koostumus ja laatu kaikkiaan on riittävällä tarkkuudella osoitettavissa. Tämäkään osuus ei tapahdu ns. ilmaiseksi, vaan lisäävät tuotekehityksen kustannuskertymää.

ETL:n selvityksen (2016) mukaan jäte- ja sivuvirtojen hyödyntämisen kustannukset ovat korkeita, erityisesti logistiikan osalta. Satakunnassa 2019 tehdyn selvityksen mukaan pelkästään sivujakeiden kuljetuskustannukset voivat nousta tuhansien, jopa kymmenien tuhansien eurojen tasolle vuosittain johtuen Suomelle tyypillisistä  pitkistä kuljetusmatkoista.  Myös elintarviketeollisuusyritysten erikoistuminen pitää maatalouden ja jalostuksen sekä valmistavat yritykset usein erillään jolloin on vaikea käyttää tietyssä yksittäisessä tuotantoprosessissa syntyvä sivuvirta jonkun toisen tuotteen valmistukseen ennen kuin se pilaantuu tai sekoittuu jäljittämättömästi muiden jätejakeiden sekaan. Toki digi-aikakausi mahdollistaa jatkossa paljonkin erityisesti sivuvirtojen ja kiertotalouden datan jakoon ja sitä kautta tehostaa jäljitettävyyden ja saatavuuden hallintaa entisestään.

Muita laitosinvestoinnin kannattavuuteen vaikuttaa tekijöitä ovat

  • hankkeen elinkaari ja koko,
  • uusi sovellettava teknologia/prosessi huomioiden mahdollinen scale-up
  • projektin toteutustapa & suunnittelun vaiheistus,
  • sidosryhmien ja rahoittajien tavoitteet,
  • mahdollisuus teollisiin symbiooseihin,
  • verotus,
  • energian hinnat ym.

Kannattavuushaasteita siis riittää ratkaistavaksi. Lisäksi haasteet ruoantuotannon sivuvirtojen hyödyntämisessä korkeamman lisäarvon tuotteiksi sekä energiaksi ovat edelleen osin samat kuin ETL:n 2016 vuoden selvityksessä:

  • tiukat hygienia- ja allergeenivaatimukset – miten taata uusiokäytössä 100% jäljitettävyys?
  • raaka-aineet ovat melko nopeasti pilaantuvia – käytön jälkeinen kierrätettävyys on tapahduttava nopeasti ja mahdollisimman lyhyillä siirroilla
  • teolliset symbioosit vaativat yritysten yhteistyötä jota on koordinoitava ja luotava uusi toimintatapa, jolla sivuvirtojen kapasiteetti ja sovittu laatu taataan eri yritysten erityis- ja poikkeustilanteissakin.

Kehitys ja kasvunäkymät

Toisaalta kehitystäkin on tapahtunut ja hyödyntämisen vauhti kiihtyy.  Sivuvirtojen arvo ja jalostamisen mahdollisuudet ovat olleet viime vuosina erityisen kiinnostuksen kohde ja tutkimukseen sivuvirroista jalostettaviin korkeamman lisäarvon tuotteisiin on nyt alettu selkeästi panostaa. Enää ei ole kyse siitä, että jätettä syntyisi mahdollisimman vähän. Nyt on kyse siitä, että sivuvirroista luodaan uutta tuottoisaa liiketoimintaa kuten Fazerin kauramyllyn sivuvirroista saatavien xylitolin ja kauraöljyn tapauksessa. Panimoteollisuudessa syntyvät mäski ei enää ohjaudukaan kokonaan rehuksi vaan siitä voidaan jalostaa laadukkaita biopolymeerejä elintarvike-lisäaineiksi tai jopa kosmetiikka-, lääke- ja pakkausteollisuuden käyttöön. Jopa perunan solunestelle proteiinien talteenoton jälkeen on kehitetty väkevöittämisen kautta selkeästi kustannustehokkaampi tapa varastoida ja hyödyntää ravinnepitoista jäännösliuosta lannoitteen. Viljaperäisen jätteelle ja oljella on kehitelty lignoselluloosan fraktiointitutkimuksen kautta uusia ainesosia elintarvike-, kosmetiikka- ja lääketeollisuuden ja jopa tekstiiliteollisuuden käyttöön perinteisen polttoon ohjautumisen sijaan. Toki edelleenkin elintarviketeollisuuden jätteistä jalostetaan toisen sukupolven biopolttoainetta ja meijeriteollisuuden sivuvirrat eli antibioottimaito, maitohuuhde ja hera, ohjautuvat edelleen pääasiassa biokaasun tuotantoon rehukäytön lisäksi.

Yleisesti bio- ja kiertotaloushankkeissa uusi ja kehittyvä teknologia ja muutokset olemassa oleviin osa-prosesseihin tuovat omat haasteensa, jotka vaatisivat riittävästi pilot- sekä demoluokan testausta ja koeajoja. Tällöin usein edetään scale-upissa niukasti kustannuspaineiden alla, jolloin mm. laite- ja putkistokustannuksissa ”suuruuden ekonomiaa” ei usein uskaltauduta hyödyntää. Lisäksi makrotalousmielessä mm. verotuksella on suuri vaikutus investointien elinkaaren aikaiseen kannattavuuteen esim. raaka-aineiden ja energian hintojen vaihtelujen kautta. Myös uusien lopputuotteiden osalta peli ei ole helpompaa – tiettyjen uusien biotuotteiden markkinat ja toimitusketjut ovat vasta muokkautumassa, jolloin näiden hintatiedon varaan on vaikea kannattavuuslaskelmia tehdä. Lopulta myös teolliset symbioosit vaatisivat melkoista yhteisöllisyyttä ja luottamusta eri toimijoiden välillä onnistukseen.

Erityisen olennaista on myös onnistua rahoittajien saamisessa, jolloin on osattava viestiä hankkeen takaisinmaksuajan lisäksi hankkeen elinkaaren aikaisista muista vastuullisuushyödyistä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä esim. paikallisten olosuhteiden parantumisessa (ns. sosioekonominen vaikutus). Toki lähtökohtaisesti valmistustoiminnan muutos- ja tehostamishankkeissa kaikkiaan säästöpotentiaali on osattava tuoda selkeästi esiin ja viestiä yritysjohtoa ja rahoittajia kiinnostavasti.

 

VAHTI- järjestelmä = nykyisin YLVA (Ympäristönsuojelun sähköisen valvonnan järjestelmä YLVA eli jäte- ja tuotetietojärjestelmä,  joka palvelee valtionhallintoa, viranomaisia, kuntia, yrityksiä, tutkijoita ja kansalaisia. Järjestelmään kerätään tietoa syntyvistä jätteistä ja jätehuollosta sekä esimerkiksi tuottajavastuun piiriin kuuluvista tuotteista, kuten pakkauksista. Tietoa hyödynnetään muun muassa ympäristövalvonnassa, tilastojen tuottamisessa, tutkimuksessa, jätehuollon kehittämisessä, kiertotalouden edistämisessä ja EU-raportoinnissa. Tietojärjestelmää päivitetään ympäristöministeriön toimesta parhaillaan kiertotaloutta paremmin palvelevaksi.

Onnistumisen edellytykset

Mutta kaikki nämä yllä esitetyt haasteet ovat ratkaistavissa yhteistyössä. Onnistumistarinoita löytyy jo useita kunhan tahtoa ja tietotaitoa löytyy. Sybimar Oy:n jalanjäljissä on hyvä jatkaa panostamista sivuvirtojen hyödyntämiseen matkalla kohti päästötöntä suljetun kierron konseptia.  Tuotepainotteisen markkinatutkimuksen lisäksi laitosinvestoinnissa liikkeelle kannattaa lähteä teknistaloudelliset tekijät tunnistamalla ja panostamalla hankkeen feasibility studyyn. Hankesuunnittelun alkupään selvityksiin panostaminen kuten

  • toiminnallisuus-,
  • rakennettavuus- sekä
  • prosessi- ja teknologiavaihtoehtojen selvitys,
  • säädösvaatimukset (kemikaali- ja tuoteturvallisuus ym.)
  • alustava investoinnin kustannusarviointi
  • ja aikataulutus

maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Hankkeen tavoitteiden ja käyttäjävaatimusten tunnistamisen jälkeen ketteryyttä ja tarpeidenmukaisuutta laitosinvestointeihin saadaan juuri näiden riittävien alkuselvitysten, pilot-testausten ja ketterien 3D-suunnittelutyökalujen sekä tapahtumapohjaisten simulointien avulla.. Hankkeen kannattavuuden hallinta ei siis sivuvirtojen hankkeissa ole negatiivinen haaste vaan pikemminkin osa projektin- ja riskienhallintaa sekä digitalisaation hyödyntämistä, jota me suunnittelutalot teemme mielellämme jatkossakin – kunhan viestintä lähitoimijoiden, viranomaisten sekä rahoittajien suuntaan toimii ja tahtotila kestäville uusille innovaatioille on yhteinen.

 

Lähteet:

ETL:n jäte- ja sivuvirtaselvitys (2016), Jenny Berg

Elintarviketeollisuuden tiekartta vähähiilisyyteen (2020), Pia Pohja

Sivuvirrasta raaka-aineeksi – Elintarviketeollisuuden biosivuvirrat Satakunnassa (2019), Maiju Tiiri

www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/palvelut/greenenergycases/sybimar_oy_suljetun_kierron_konsepti.13.html

 

 

 

 

 

 

Riina Brade

M.Sc , Chem Eng. & MBA - Ms Brade's 16 years experience covers competences from operative process development and project & research management to B-2-B sales and product category management. She has a lead auditor qualification in QEHS management systems and thorough knowledge of strategic busines development through management system auditing and respective qualify, environmental and safety improvement initiatives. Riina joined Elomatic in 2012 and currently works as a Sales Manager at the Vantaa office.

Intelligent Engineering

Uusin artikkeli

20/09/2022

Vaasan Sähkö tilasi Elomaticilta tulevaisuuden lämpöpumppulaitoksen suunnittelun ja projektinjohdon

Kirjoittanut By Elomatic Oy

Vaasan Sähkö rakennuttaa Påttin jätevedenpuhdistamon yhteyteen laitoksen, joka ottaa talteen hukkalämpöä puhdistetusta jätevedestä. Lämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon, missä se riittää lähes 2 000 omakotitalon tarpeisiin. Elomatic vastaa projektin kokonaisuudesta aina suunnittelu- ja hankintavaiheesta rakentamisen johtamiseen ja...

Read more » Lue lisää »
Top Engineer

Copyright © 2020 – Elomatic, All rights reserved