Kuinka haet ja saat innovaatiosetelin

Oletko jo tutustunut Tekesin lokakuun alussa lanseeraamaan Innovaatioseteliin? Sen avulla voit hankkia tuotteesi tai palvelusi kehittämiseen ulkopuolista apua 5000 euron arvosta. Parasta on se, että omarahoitusosuutta ei ole. Viimeistään nyt kannattaa siis etsiä sopiva kohde Innovaatiosetelin hyödyntämiseen. Vinkkinä vielä, että hakuprosessi ja muu byrokratia on tässä historiallisen pieni! Hakemusten käsittelyaika on lyhyt (keskimäärin neljä vuorokautta 10/2016).

Mieti aluksi millaisesta erityisosaamisesta olisi hyötyä ideasi, keksintösi, liiketoimintasi tai innovaatioprosessisi kehittämisessä. Etsi seuraavaksi potentiaalinen palveluntarjoaja ja keskustele hänen kanssaan alustavasti tarpeestasi. Osaava palveluntarjoaja voi sparrata ja terävöittää ajatuksiasi edelleen.

Laatikaa sen jälkeen yhdessä karkea hankesuunnitelma ja valitkaa kehitystyölle konkreettinen kohde. Konkreettisuus varmistaa hakemuksen hyväksymistä Tekesissä ja takaa myös enemmän lisäarvoa. Hankesuunnittelun yhteydessä on hyvä pohtia myös innovaatiosetelin jälkeen mahdollisesti tarvittavia vaiheita ja niihin sopivia rahoitusinstrumentteja.

Näiden toimien jälkeen voit tehdä innovaatiosetelihakemuksen Tekesin asiointipalvelussa http://www.tekes.fi/asiointi/ .

Vaihtoehtoisesti voit soittaa suoraan meille, autamme ja opastamme mielellämme tässä asiassa.

Pekka Koivukunnas 040 5724020 Tai Mika Patrakka 050 563 1715

Muutoksen kynnyksellä – kiertotalous mahdollisuutena

Tampereella lokakuun lopussa järjestettävät Energiamessut lähestyvät. Messuilla on mukana suuri joukko energia-alan asiantuntijoita Elomatic mukaan lukien, ja esillä on useita ajankohtaisia aiheita. Yhtenä teemana messuilla on kiertotalous.

(lisää…)

Musta laatikko

Miten data-analyysi, energiatehokkuus ja lentokoneen mustat laatikot liittyvät toisiinsa?

Havainnollinen esimerkki data-analyysin käytännön toteutuksesta on lentokoneiden onnettomuustutkinta. Lähtökohtana tässä työssä on pyrkiä selvittämään, miksi onnettomuus oikein tapahtui. Selvitys onkin perustettava aina saatavilla olevaan informaatioon. Käytännössä tämä informaatio voi olla hyvin erityyppistä ja sitä on saatavilla monesta eri lähteestä. Lentokoneen mustien laatikoiden tallentama mittaus- ja äänidata lienevät tunnetuin informaation lähde, mutta tämän lisäksi tutkinnassa hyödynnetään mm. tutkasignaaleita, säätietoja lento alueelta, silminnäkijähavaintoja, onnettomuuspaikan havaintomateriaalia, jne. Olennaista on pyrkiä yhdistämään eri lähteistä saatava informaatio loogiseksi kokonaisuudeksi ja löytää mahdolliset syyt/selitykset onnettomuudelle. Työn onnistumisen kannalta on myös tärkeää, että sen toteuttajilla on vahva tekninen osaaminen lentokonetekniikasta ja siihen liittyvistä fysikaalisista ilmiöistä.

Vastaavalla tavalla data-analyysiä hyödynnetään teollisuudessa, jossa mittausdataa on saatavilla monesta eri lähteestä ja monessa muodossa. Tässä tapauksessa ratkottava ongelma voi olla esimerkiksi prosessin pullonkaula, laatupoikkeama, prosessin säätöongelma, ajettavuuden heikentyminen tai vaikkapa energiankulutustason nousu. Samoin kuin lento-onnettomuustutkinnassa, myös tässä työssä erityyppisistä tiedoista pyritään tuottamaan ymmärrettävissä oleva lopputulos, joka johtaa toimenpiteisiin.

Tarjolla olevaa mittausdataa voi olla hyvinkin paljon tai juuri sitä oikeaa mittaustietoa ei olekaan tarjolla. Tässä korostuu asiantuntemus tutkittavan kohteen prosesseista, jotta datamäärä osataan suodattaa ja priorisoida tai miettiä uusiin mittauksiin investoimista puuttuvan mittaustiedon saamiseksi. Kun tutkittavaan ilmiöön vaikuttavia prosessimuuttujia on tunnistettu, asiantuntemuksen avulla voidaan näistä poimia relevantit tekijät. Lopputuloksena tulee olla konkreettinen toimenpidesuositus, jossa on jo huomioitu prosessin ja lopputuotteen reunaehdot.

Data-analyysi on hyvin monikäyttöinen menetelmä ja käyttökohteesta riippuen siihen on olemassa erilaisia työkaluja. Huomattavaa kuitenkin on, että yksistään sen avulla ei päästä vielä hyvään lopputulokseen, vaan aina tässä työssä täytyy olla asiantunteva toteuttaja, joka pystyy viemään löydökset toimenpiteiksi saakka.

Lisääntynyt liikenne – uhka vai mahdollisuus?

Teollinen vallankumous on tarkoittanut sitä, että ihmiset ja tavarat ovat alkaneet liikkua yhä enemmän. Liikenne on nykyään yksi suurimmista energian kuluttajista ja ympäristön kuormittajista niin ilmansaasteiden kuin jätteidenkin osalta. Liikenne tapahtuu teitä ja raiteita pitkin, ilmassa, vedessä ja maan alla. Nykyään kehitetään ympäristölle ystävällisempiä tapoja liikkua, jotta kasvihuonepäästöjen ja pienhiukkasten määrä saataisiin laskuun. Merkittävä osa liikenteen kuluttamasta energiasta kuluu ilmanvastuksen voittamiseen. Muotoilemalla kulkuneuvoja virtaviivaisemmaksi eli panostamalla ilmanvastuksen vähentämiseen, saataisi energian kulutusta huomattavasti pienemmäksi ja tätä kautta myös liikenteen kustannuksia halvemmaksi.

(lisää…)